Uransa lopettaneiden huipputason naistelinevoimistelijoiden kokemus omasta toimintakyvystään ja terveydestään

Abstract

Telinevoimistelu on erityisesti huipputasolla erittäin kuormittava ja vamma-altis laji. Sen harjoittaminen aloitetaan hyvin nuorena ja naisilla kovin harjoitteluhuippu tapahtuu yleensä puberteetin aikana.

Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia entisten telinevoimistelussa maajoukkuetasolla voimistelleiden, aikuisten naisten kokemuksia tämän hetkisestä toimintakyvystään ja terveydestään, sekä tutkia heidän kokemuksiaan voimistelu-uran aikana mahdollisesti sattuneista voimisteluvammoista.

Työni mallina toimii ICF-luokitus. Tutkimukseni on menetelmältään määrällinen tutkimus ja mittarinani toimii strukturoitu kyselylomake. Otoksen (n=6) keräsin sovellettua lumipallo-menetelmää käyttäen (harkinnanvarainen otos), ja otos on edustava perusjoukkoon nähden. Kyselylomakkeista saadun tutkimusaineiston olen analysoinut Microsoft Excel-ohjelmalla. Toimeksiantajani Svoli voi mahdollisesti hyödyntää tutkimukseni tuloksia kehitystyössään kohti terveempiä ja hyvinvoivempia nuoria uusia voimistelijoita.

Kaikki tutkittavani ovat antropometrisilta mitoiltaan normaaliväestön keskiarvojen sisällä. Tutkittavat kokevat toimintakykynsä hyvänä, eivätkä ilmoita joko lainkaan ongelmia, tai vain jonkin verran ongelmia toimintakyvyn muutamilla eri osa-alueilla. Terveytensä tutkittavat kokevat hyväksi. Esim. puberteetin osalta kuukautisten myöhäinen alkamisikä tutkittavilla on seikka, joka ei näytä vaikuttavan aikuisiän toimintaan (esim. kuukautisten säännöllisyyteen nyt), kuten teoriakin esittää. Kaikilla tutkittavilla oli tapahtunut loukkaantumisia uran aikana, loukkaantumisalueiden ollessa pääosin alaraajoissa ja selässä. Kaikki olivat myös harjoitelleet ja/tai kilpailleet jossain muodossa loukkaantuneena. Heistä suurin osa varoi kuitenkin loukkaantunutta aluetta, mutta osa kilpaili täysipainoisesti loukkaantumisesta ja/tai kivusta huolimatta. Suurin osa tutkittavista koki voimistelutaustan vaikuttaneen ammatin tai opiskelupaikan valintaan. Fysioterapeuttinen näkökulma olisi tärkeää saada osaksi tämän päivän valmennusta, jolloin valmennus käsittelisi kokonaisvaltaisemmin toimintakyvyn eri osa-alueita.

Women´s artistic gymnastics is an intense sport were the incidence and severity of injuries is relatively high. Girls usually begin training at a very young age and the peak of trainig is usually during puberty.

The purpose of my thesis was to study the experiences of women that had retired from top-level artistic gymnastics about their functional capacity, their health and the possible gymnastics injuries that may have occurred during their career. The aim was to provide information to my commissioner about the possible long-term effects of gymnastics training.

The study is quantitative, and a structured questionnaire was used to collect the data which was then analysed by using Microsoft Excel-program. The informants (target population) of my thesis were former elite gymnasts who had participated in women’s artistic gymnastics on a national level between the years 1996–2006. A sample group of women (n=6) was gathered by using a method applied from the snowball samplemethod. My sample is representative in relation to the target population. The ICF-classification is used as a model in my thesis. The women in my sample group are normal in size and other characteristics compared to their peers.

The main results of my thesis are that former gymnasts feel that their functional capacity and health are good, and they feel that they either have no problems at all or only some problems in different areas of their functions. For example, there was a fairly significant delay in their puberty/development (beginning of their menstrual cycle was delayed), but this seemed to have no effect on the regularity of their menstrual cycle now.

All of the women in my sample group had suffered from some kind of a gymnastic injury during their career and all of them had trained one way or the other with an injury. Most informants reported that they trained carefully and in a way that would not make the injury worse, but some of the informants reported to have trained with full intensity despite of the injury and/or the pain. Most of the injuries had also recurred easily. Most common body parts that were injured were the lower limbs and the back. Most of the women in the sample group felt that participating in gymnastics had affected their choice when deciding on their occupation or where to study.

In conclusion one could say that it would be important to have a point of view of a physiotherapist included in the training of gymnasts, so that the overall well being of the young athletes would be taken care of more profoundly.