Henkilöstöraportti case-yritykselle
Ainasoja, Sini; Isoniemi, Saija (2011)
Ainasoja, Sini
Isoniemi, Saija
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110656
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia henkilöstöraportti henkilöstövuokraus, -välitys ja konsultointialalla toimivalle yritykselle, jonka nimi pidetään salassa. Henkilöstöraportti tehtiin kohdeyrityksen toimistohenkilökunnan osalta. Tarkoituksena oli luoda selkeä ja yksinkertainen raportti, jota yrityksessä voidaan käyttää mallina myös jatkossa. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä.
Henkilöstöraportti toimii yhtenä henkilöstön kehittämisen apuvälineenä. Se kertoo työyhteisön ja henkilöstön tilasta ja auttaa seuraamaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstöraportti pitää sisällään kolme osiota, joista ensimmäisessä kuvataan yrityksen liike-ideaa, toiminta-ajatusta ja visiota. Toisessa osiossa tarkastellaan henkilöstöön liittyviä kustannuksia henkilöstötuloslaskelman muodossa. Viimeisessä osiossa eli henkilöstökertomuksessa käsitellään henkilöstön määrällisiä ja laadullisia ominaisuuksia sekä työyhteisöä.
Opinnäytetyön laatimisessa on käytetty apuna hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman yhteydessä vuonna 2002 laadittua Pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstötilinpäätöksen mallia ja ohjetta. Aineistoa kerättiin työyhteisökyselyllä, jonka pohjana oli ohjelman yhteydessä laadittu Työyhteisöindeksi hieman muokattuna. Kyselyn tuloksia käsiteltiin ohjeen mukaisesti. Perustietoja raporttia varten saatiin lisäksi yrityksen yhteyshenkilöltä, internet-sivuilta sekä yrityksen sisäisistä materiaaleista.
Tulosten perusteella kohdeyrityksen toimistohenkilökunta on rakenteeltaan monipuolista ja työyhteisön tila on Työyhteisöindeksin mukaan normaali. Työntekijöiden motivaatio, hyvinvointi ja terveydentila ovat melko hyviä ja työympäristön ilmapiiriä pidetään kannustavana. Työntekijät tuntevat kuitenkin melko paljon kiirettä ja stressiä ja esimerkiksi tiedonkulkuun ja palautteensaantiin ollaan tyytymättömiä.
Henkilöstöä koskeviin asioihin ollaankin jatkossa kiinnittämässä enemmän huomiota ja sekä koulutus- että työyhteisön hyvinvointia tukevaa toimintaa aiotaan järjestää säännöllisesti. Myös henkilöstöinformaation seurantaan ja saatavuuteen olisi hyvä kiinnittää huomiota jatkossa. Parhaan hyödyn henkilöstöraportista saisi laatimalla sen säännölli-sesti esimerkiksi kahden vuoden välein.
Henkilöstöraportti toimii yhtenä henkilöstön kehittämisen apuvälineenä. Se kertoo työyhteisön ja henkilöstön tilasta ja auttaa seuraamaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstöraportti pitää sisällään kolme osiota, joista ensimmäisessä kuvataan yrityksen liike-ideaa, toiminta-ajatusta ja visiota. Toisessa osiossa tarkastellaan henkilöstöön liittyviä kustannuksia henkilöstötuloslaskelman muodossa. Viimeisessä osiossa eli henkilöstökertomuksessa käsitellään henkilöstön määrällisiä ja laadullisia ominaisuuksia sekä työyhteisöä.
Opinnäytetyön laatimisessa on käytetty apuna hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman yhteydessä vuonna 2002 laadittua Pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstötilinpäätöksen mallia ja ohjetta. Aineistoa kerättiin työyhteisökyselyllä, jonka pohjana oli ohjelman yhteydessä laadittu Työyhteisöindeksi hieman muokattuna. Kyselyn tuloksia käsiteltiin ohjeen mukaisesti. Perustietoja raporttia varten saatiin lisäksi yrityksen yhteyshenkilöltä, internet-sivuilta sekä yrityksen sisäisistä materiaaleista.
Tulosten perusteella kohdeyrityksen toimistohenkilökunta on rakenteeltaan monipuolista ja työyhteisön tila on Työyhteisöindeksin mukaan normaali. Työntekijöiden motivaatio, hyvinvointi ja terveydentila ovat melko hyviä ja työympäristön ilmapiiriä pidetään kannustavana. Työntekijät tuntevat kuitenkin melko paljon kiirettä ja stressiä ja esimerkiksi tiedonkulkuun ja palautteensaantiin ollaan tyytymättömiä.
Henkilöstöä koskeviin asioihin ollaankin jatkossa kiinnittämässä enemmän huomiota ja sekä koulutus- että työyhteisön hyvinvointia tukevaa toimintaa aiotaan järjestää säännöllisesti. Myös henkilöstöinformaation seurantaan ja saatavuuteen olisi hyvä kiinnittää huomiota jatkossa. Parhaan hyödyn henkilöstöraportista saisi laatimalla sen säännölli-sesti esimerkiksi kahden vuoden välein.