Jätevirtojen analysointi sekä jätehuollon kehitys
Väliaho, Emma (2020)
Väliaho, Emma
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002132394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002132394
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida yrityksen jätevirrat tarkemmin syntypaikkojen mukaan ja selvittää eri osista taloa sekä eri toiminnoista syntyvät jätteet ja jätteen määrät. Tuotannosta, toimistoista ja keittiöstä syntyvien jätevirtojen osuudet määritettiin kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin Vaisala Oyj:n toimeksiannosta. Analyysin perusteella selvitettiin jätehuollon ongelmakohdat sekä suurimpien jätevirtojen lähteet. Näiden pohjalta pystyttiin luomaan kehitysideoita jätehuollon kehittämiseksi noudattaen jätehierarkista etusijajärjestystä. Opinnäytetyössä perehdyttiin myös GRI-standardin mukaiseen vastuullisuusraportointiin sekä siihen, miten yrityksen tulee valmistautua tulevaan GRI306-standardin muutokseen.
Suurimmiksi jätevirroiksi havaittiin biojäte, puujäte, pahvijäte sekä energia- ja sekajäte. Suurimmat jätevirrat tulevat tuotantorakennuksesta, näiden osuus on yli 50 %. Keittiöstä tulevien jätteiden osuus on 12 % ja päärakennuksesta 8 %, loput jätteet syntyvät vaihtelevasti eri puolelta rakennusta korjaustöiden seurauksena.
Jätehuolto havaittiin pääosin toimivaksi, lukuun ottamatta muutamia epäkohtia, kuten väärin lajiteltuja jätejakeita tai vastuualueiden ja käytäntöjen epäselkeyttä. Näiden lisäksi jätteiden paremman hyötykäytön kannalta potentiaalia kehitykselle on puujätteen kierrättämisessä, muovin kierrätyksen tehostamisessa sekä kiertolaatikkotoiminnan kehittämisessä. Näiden pohjalta luotiin toimenpide-ehdotuksia, joilla jätehuollosta saa entistä toimivamman.
Jätteiden määrät vaihtelevat jatkuvasti, mikä tuotti haasteita työn aikana. Toimiva jätehuolto vaatii jatkuvaa kehitystyötä sekä seurantaa ja tämä työ luo hyvän pohjan kehitykselle.
Suurimmiksi jätevirroiksi havaittiin biojäte, puujäte, pahvijäte sekä energia- ja sekajäte. Suurimmat jätevirrat tulevat tuotantorakennuksesta, näiden osuus on yli 50 %. Keittiöstä tulevien jätteiden osuus on 12 % ja päärakennuksesta 8 %, loput jätteet syntyvät vaihtelevasti eri puolelta rakennusta korjaustöiden seurauksena.
Jätehuolto havaittiin pääosin toimivaksi, lukuun ottamatta muutamia epäkohtia, kuten väärin lajiteltuja jätejakeita tai vastuualueiden ja käytäntöjen epäselkeyttä. Näiden lisäksi jätteiden paremman hyötykäytön kannalta potentiaalia kehitykselle on puujätteen kierrättämisessä, muovin kierrätyksen tehostamisessa sekä kiertolaatikkotoiminnan kehittämisessä. Näiden pohjalta luotiin toimenpide-ehdotuksia, joilla jätehuollosta saa entistä toimivamman.
Jätteiden määrät vaihtelevat jatkuvasti, mikä tuotti haasteita työn aikana. Toimiva jätehuolto vaatii jatkuvaa kehitystyötä sekä seurantaa ja tämä työ luo hyvän pohjan kehitykselle.