Saostuskemikaalien testaus jätevedenpuhdistusprosessissa

Abstract

Tämä insinöörityö käsittelee maalinvalmistuksessa syntyneen jäteveden puhdistusta saostamalla sekä teollisuusjäteveden puhdistusta yleisesti.

Insinöörityö tehtiin Teknos OY:n Rajamäen tuotantoyksikön lietelaitokselle, ja tarkoituksena oli testata korvaavia, halvempia kemikaaleja vanhan käytössä olevan kalliimman saostusaineen tilalle. Tavoitteena oli vähentää jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksia.

Kemikaalien saostuskykyä testattiin aluksi laboratoriossa ja lopulta itse prosessissa. Saostuskokeet tehtiin laboratoriossa yksinkertaisella purkkitestillä. Saostettavat jätevesinäytteet otettiin prosessin ensimmäisestä jätevesisäiliöstä.

Kokeet koostuivat alustavista, toisto- ja laitoskokeista. Alustavien kokeiden tekemiseen käytettiin muutama päivä ja toistoja tehtiin noin kuukauden ajan. Laitoskokeita tehtiin toistokokeiden yhteydessä. Toistokokeilla pyrittiin saamaan kuvaa miten uudet saostusaineet toimivat vaihtelevanlaatuisen jäteveden saostamisessa. Laitoskokeiden aikana esiintyi ongelmia joidenkin uusien kemikaalien kohdalla. Jotkin vaikeasti saostuvat jätevedet eivät saostuneet joillain uusilla kemikaaleilla ollenkaan.

Kokeiden tulosten perusteella paras vaihtoehto olisi ottaa jokin kokeissa hyvin menestynyt kemikaali käyttöön vanhan kemikaalin rinnalle. Vanhasta kemikaalista ei kannata luopua kokonaan, sillä uudet kemikaalit eivät pystyneet saostamaan kaikkia jätevesiä. Rinnakkaiskäytöllä saavutettaisiin huomattavat säästöt vuositasolla.

This thesis discusses the treatment of waste water generated in paint production by coagulation and also the treatment of industrial waste water in general.

This project was done for Teknos LLC, specifically for the water treatment plant of the production facility in Rajamäki. The purpose of this project was to find a suitable replacement for the costly currently used coagulation agent among the cheaper pre-selected candidates. The ultimate goal for this project was to diminish the running costs of the treatment plant by diminishing the usage of the old chemical or by replacing it altogether.

The coagulation ability of the different chemicals was first tried in laboratory environment and later in the treatment process itself. The laboratory tests were performed by a simple jar testing procedure. The waste water samples for the tests were taken straight from the process, specifically from the first waste water storage tank.

The experimenting was done in three stages: preliminary experiments, series of sequential experiments and on-site experiments. The preliminary experiments were done in a few days while the sequential ones spanned for about a month. The on-site testing was done during the sequential experiments. The purpose of the series of experiments was to research the suitability of the coagulation agents with variable waste water.

During the on-site tests some problems were encountered in coagulating the suspended solids in the waste water. Some of the chemicals were unable to deal with all varieties of waste water.

On the basis of the results of the experiments, it would be recommended to select one of the suitable new chemicals which fared well in the tests for parallel use with the old one. It would be ill advised to let go off the old one completely since the new chemicals were not able to coagulate all varieties of waste water. By using one of the new chemicals in parallel with the old one, its usage could be diminished thus gaining significant savings in running costs.