Autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotto : Kokemuksia Siilinjärven terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalta

Abstract

Tiivistelmä Sosiaali- ja terveyden huoltoalalla työaikojen kehittäminen ja niiden hallinta ovat yksi tärkeistä tulevaisuuden tekijöistä, joiden avulla saadaan tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö. Työntekijöiden hyvinvointia tukevat työaikamallit ja joustavat työajat saavat kannatusta sekä työntekijä- että organisaatiotasolla. Organisaation tulee harkita omien toimintojen, työyhteisön ja työntekijöiden kanssa tarkoituksenmukaiset työaikaratkaisut työpaikalle. Työaika-autonominen työvuorosuunnittelu on yksi vaihtoehto, jolla työntekijät voivat vaikuttaa oman työajan hallintaan. Tässä opinnäytetyössä kuvataan työaika-autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotto Siilinjärven päivystyspoliklinikalla ja kokemukset ja vaikutukset, joita uuden mallin käyttöönotto on työyhteisössä herättänyt. Työyhteisöön kuului kuusi vakituista työtekijää. Opinnäytetyö oli laadullinen toimintatutkimus. Toiminnallisen prosessin aikana työyhteisö suunnitteli oman mallin autonomiseen työvuorosuunnitteluun. Opinnäytetyön aineisto kerättiin toiminnallisista palavereista sekä ryhmähaastattelulla. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia Opinnäytetyön tuloksena syntyi kuvaus työaika-autonomisen työvuorosuunnitteluprosessin kokemuksista, jotka olivat työaika-autonomia, työvuorosuunnittelutarpeet, työvuorosuunnittelu ja työyhteisötaidot. Työaika-autonomialla oli positiivisia vaikutuksia työyhteisön ilmapiiriin sekä sen nähtiin lisäävän yhteistyötä työyhteisössä. Työntekijät kokivat vaikutusmahdollisuuksien lisääntyneen ja oman elämänhallinnan parantuneen. Esimiehen roolissa tärkeimpänä tehtävänä työvuorojen suunnittelussa nähtiin pelisääntöjen valvominen sekä suunnittelun oikeudenmukaisen toteutumisen valvonta. Sijaiset kokivat roolinsa autonomisessa työvuorosuunnittelussa epäoikeudenmukaisena. Työntekijät kuvasivat autonomisen työvuorosuunnittelun mahdollistavan paremmin yksilöllisen työvuorojen suunnittelun, jossa huomioidaan työn ja yksityiselämän erilaiset tarpeet. Työyhteisön mielestä uuden työaikamallin käyttöönotto vaatii kehittämistyötä työyhteisössä ja opiskelua työvuorosuunnitteluun liittyvistä asioista. Tärkeäksi koettiin kehittämispalaverit, joissa perehdyttiin työaikaa koskeviin perusteisiin sekä luotiin yhteiset pelisäännöt autonomiselle työvuorosuunnittelulle. Kehittämispalavereissa luotiin myös pohjaa yhteistyölle, jolla katsottiin olevan suuri merkitys myös työvuorojen suunnittelun onnistumiselle. Yhteisen toiminnan kehittäminen katsottiin vaativan työyhteisötaitoja kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.

Abstract In social and health services sector one of the important factors for the future is development and management of working hours, which provides a productive and healthy work environment. Working time patterns and flexible working hours, which support well-being of workers, are endorsed by employee and organizational level. The organization should consider suitable working solutions for the workplace together with its own activities, work community and workers. Working time-autonomous shift scheduling is one option, where employees can influence their working time management. In this thesis introduction of the working time-autonomous shift scheduling in the Siilinjärvi emergency duty polyclinic and the experiences and impacts of the introduction of the new model to the work community are described. Working community staff included six employees in permanent employment relationship. The thesis was a qualitative activity analysis. During functional process working community designed their own model for the autonomous shift scheduling. Data for thesis was collected from operational meetings and focus group discussions. The data was analysed using content analysis. Thesis result is a description of the working time-autonomous shift scheduling process experiences including working time autonomy, needs for the shift scheduling, shift scheduling and workplace skills. Working time autonomy had positive effects on the workplace atmosphere and it was thought to increase cooperation in the work community. Employees felt that they had more chances to influence their working environment and that their coping skills improved. Most important task for the manager in shift scheduling was considered to be the supervision of rules and fair implementation of scheduling. Substitutes experienced their role in the autonomous shift scheduling to be unequal. Employees described that the autonomous shift scheduling enables better individual scheduling, which takes into account different needs for work and private life. The work community thought that the introduction of the new working time model requires development in the work community and studying of issues connected to the shift scheduling. Development meetings, where principles of working time were familiarized and ground rules for autonomous shfit scheduling were defined, were thought be important. Development meetings were also seen as a foundation for cooperation, which was considered to be of great importance for the success of scheduling. Development of cooperation was expected to require workplace skills such as interpersonal and collaborative skills