"Parasta on nähdä se, mitä kaikkea pystyy vielä tekemään" : kokemuksellinen kuntoutus muistisairaan ihmisen omaisten kertomuksissa
Helo, Katja (2011)
Helo, Katja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911698
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata omaisen kokemuksia muistisairaan ihmisen kuntoutuksesta. Tarkoituksena oli selvittää omaisen kerronnan kautta, minkälaisia kokemuksia omaisella on muistisairaan ihmisen kuntoutuksesta jokapäiväisessä elämässä, millaisiin konteksteihin kuntoutus on sidottu ja miten sitä toteutetaan. Opinnäytetyö oli lähestymistavaltaan narratiivinen. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahdeksaa muistisairaan ihmisen omaista. Aineisto analysoitiin käyttämällä temaattista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan kuntoutus näyttäytyi muistisairaan ihmisen elämässä omaehtoisena kuntoutuksena tai palveluina. Käytettyjä palveluja olivat kotihoito- ja siivouspalvelut, fysioterapia, apuvälineet, tuet ja etuudet sekä ystäväpalvelu. Omaehtoinen kuntoutus jakaantui arkisidonnaiseen sekä juhlasidonnaiseen kuntoutukseen. Arkisidonnaisen kuntoutuksen muotoja olivat: liikunta, kirjallisuus, musiikki, käsityöt, kotityöt sekä läheisyys ja yhdessä olo. Juhlasidonnaisen kuntoutuksen muotoja olivat: juhlatilaisuudet, teatteri, matkustus ja itsensä hemmottelu. Kuntoutus merkityksellistyi muistisairaan ihmisen elämässä elämän jatkumisena, elämyksellisyytenä, vapauden ja tarpeellisuuden tunteena. Tuloksista nousi esiin kuntoutuksen taustavaikuttajat, jotka joko vahvistivat tai heikensivät kuntouttavan elämän toteutusta. Kuntoutusta vahvistavia tekijöitä olivat: omaisen jaksaminen, ihmissuhteet, rutiinit ja arvomaailma. Heikentäviä tekijöitä olivat: tiedon puute, omaisen kokema huoli ja syyllisyys, rutiinin hajoaminen, sosiaalinen eristäytyneisyys ja muistisairaan alkoholinkäyttö. Tulosten perusteella voidaan todeta, että omaisen rooli muistisairaan ihmisen kuntouttavan elämän toteutuksessa on suuri. Omaisen avulla on mahdollista toteuttaa omaehtoista kuntoutusta ja luoda siten merkityksiä muistisairaan ihmisen elämään. Kuntoutuksen taustavaikuttajien tunnistaminen voi auttaa löytämään muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä elämään uudenlaisia voimavaroja. Muistihäiriö- ja dementiatyön ammattilaisten tulisi kiinnittää huomiota niihin passiivisiin omaisiin, jotka eivät osaa ja jaksa hakea tietoa itsenäisesti.