Sairaanhoitajan läsnäolo potilaan kuolinhetkellä

Abstract

Tutkimuksemme tarkoitus oli kuvailla ja tuottaa tietoa siitä, millaisena sairaanhoitajat ovat kokeneet kuolevan ihmisen kohtaamisen. Tavoitteena oli selvittää millaisia tunteita, voimavaroja ja mahdollisia ammatillisia koulutustarpeita sairaanhoitajien kokemuksiin liittyy. Käytimme tutkimuksessamme kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Keräsimme aineiston puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla erimittaisen työkokemuksen omaavilta sairaanhoitajilta, jotka työskentelivät kolmessa erilaisessa työympäristössä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan kuolevan potilaan kohtaamiseen liittyy monia tunteita, kuten riittämättömyys, syyllisyys, ahdistavuus ja uuvuttavuus. Sairaanhoitajien kokemiin tunteisiin vaikuttavat muun muassa kuolevan ihmisen vointi ja ikä, potilaan kokonaistilanne ja tuttuus sekä ajanpuute. Toisaalta kuolema voidaan kokea myös helpottavana päätepisteenä. Tuloksissa ilmenee omaisten kohtaamiseen liittyviä haasteita. Omaiset koetaan apuna ja tukena, mutta myös vaivana. Sairaanhoitajat kertoivat voimavaroista, joita he tarvitsevat työssään kuolevan ihmisen kohtaamisessa. Erityiseksi voimavaraksi nousi työyhteisön tuki jälkipuinnin muodossa. Kokemuksella ja kuoleman omakohtaisella prosessoinnilla on tärkeä merkitys kuolevan ihmisen kohtaamisessa. Eri uskontokunnista ja kulttuureista sairaanhoitajilla oli vain hieman kokemusta ja he kertoivat kysyvänsä kulttuurin tavoista tarvittaessa omaisilta. Ideaalin kuolinhetken ajatusta useat sairaanhoitajat lähestyivät siten, miten he itse haluaisivat tulla hoidetuiksi.

The purpose of this study was to describe and produce information about how nurses have experienced dealing with dying patients and to find out what kinds of feelings, resources and potential needs of professional education are related to these expriences. The method used in this study was qualitative. The data was collected by three similar semi-structured theme interviews. Nurses from different working environments with different lenghts of working experience were interviewed. The interviews were recorded and transcribed. The data was analysed by inductive content analysis.

The results indicate that meeting a dying patient involves many kinds of feelings such as inadequacy, guilt, anxiety and exhaust. These feelings are affected e.g. by the patient’s condition, age, familiarity, situation as a whole and lack of time. On the other hand, death may be experienced as a relieving end.

The results also indicate challenges in approaching the patient’s family. The family is experienced as a helping and supporting party but as a burden as well. The nurses described the resources needed when dealing with dying patients. The support, especially debriefing with the work community turned out to be a very important resource. The experience and personal processing the death subjectively also carry a high importance. The nurses had only limited experiences meeting different kinds of religions and cultures in their work. When needed they obtained information about cultural and religion habits from the relatives. Many nurses approached the thought of an ideal moment of death by thinking how they would like themselves to be treated.