EPDS-lomake neuvolatyössä

Abstract

Opinnäytetetyössämme havainnoimme EPDS-lomakkeen käyttöä terveydenhoitajan työmenetelmänä tietyissä Helsingin kaupungin neuvoloissa. Opinnäytetyömme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen yhteistä hanketta. Hankkeen tavoitteena on täydentää terveyskeskuksen terveyden edistämisen seuranta- ja arviointitietoa. Havainnoinnin toteutti kymmenen terveydenhoitajaopiskelijaa marras-joulukuussa 2010 yhdeksässä eri neuvolassa. Aineiston analysoimme teemoittelun ja tyypittelyn avulla tutkimuskysymysten mukaan. Tämän työn tulosten perusteella EPDS-lomaketta käytettiin suositusten mukaisesti raskausviikoilla 30-32 tai 6-8 viikkoa synnytyksestä. Useimmiten äidit täyttivät lomakkeen terveydenhoitajan vastaanotolla. Lisäksi terveydenhoitajat käyttivät lomaketta harkintansa mukaan työnsä tukena masennuksen tunnistamisessa, lomakkeen kysymysten toimiessa myös keskustelun runkona muillakin äitiys- ja lastenneuvolan terveystarkastuskäynneillä. Terveydenhoitajat keskustelivat masennusseulan tuloksesta asiakkaan kanssa ja tarvittaessa ohjasivat heidät jatkoselvittelyihin. Tuloksista ilmeni, että EPDS-lomakkeen käyttö kirjattiin Pegasos-tietojärjestelmään, mutta käytön kirjaaminen neuvolakorttiin toteutui puutteellisesti. EPDS-lomakkeen käytön kirjaaminen myös neuvolakorttiin varmistaisi tiedon kulun äitiä hoitavien tahojen välillä. Tämän työn tulokset täydentävät terveyttä edistävien työmenetelmien seuranta- ja arviointitietoa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen varhainen toteaminen on tärkeää ja tämän opinnäytetyömme tulosten perusteella EPDS-lomaketta käytettiin suositusten mukaisesti, mutta EPDS-lomakkeen käytön kirjaamista tulisi kehittää ja yhtenäistää

In our final project we observed the use of an EPDS scale as a nursing method at maternity clinics in Helsinki area. The final project was part of a project carried out by the Metropolia University of Applied Sciences in collaboration with Helsinki area public health clinics. The project aims to evaluate and develop health enhancing working methods of the public health clinics. Our thesis aims to add to this project. Observation was used as a research method. The observation was carried out by 10 public health nurse students at nine maternity clinics between November and December 2011. The data was analyzed by grouping the themes and types. In most cases, the EPDS scale was used during pregnancy weeks 30 to 32 or six to eight weeks after birth, as recommended. Mothers filled in the EPDS form mostly at nurse’s reception. Nurses also used the EPDS form in identifying depression during on other than recommended weeks, using the form as a base for discussions in other maternity clinic and child health clinic visitations. Nurses discussed the EPDS results with the client and referred them to further examination when needed. The results of EPDS scale were documented in the Pegasos-system. In the maternity card, the result was documented only in one case. We found that the documentation of the EPDS results was important in ensuring the continuation of the mother’s treatment. This our final project complements University of Applied Sciences Metropolia and with Helsinki area public health clinics collaborative health promoting working methods developing project