Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Emolehmätuotanto vai hiehon sopimuskasvatus? : Case-tutkimus Vanha-Peltosalmen tilalle

Lång, Sanna; Pakkanen, Niina (2009)

 
Avaa tiedosto
Lang_Sanna ja Pakkanen_Niina.pdf (762.1Kt)
Lataukset: 


Lång, Sanna
Pakkanen, Niina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273298
Tiivistelmä
Yhä useampi maidontuottaja on kiinnostunut hiehonkasvatuksen ulkoistamisesta, mutta hiehonkasvattajia on Suomessa vielä kuitenkin melko vähän. Moni ei osaa edes ajatella hiehonkasvatusta tuotantosuuntavaihtoehtona. Kiinnostusta sitä kohtaan voisi lisätä tieto siitä, että hiehonkasvatus voi olla esimerkiksi emolehmätuotantoa kannattavampi tuotantosuunta.

Etenkin lypsylehmistä luopuvilla on ammattitaidon, rakennusten ja laidunmaiden vuoksi hyvät edellytykset hiehonkasvatuksen aloittamiseen. Vanhat tuotantorakennukset ovat usein helpommin muutettavissa hiehojen kuin emolehmien käyttöön.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vanha-Peltosalmen tilalle, olisiko sopimushiehonkasvatus tilan maidontuotannon rinnalla kannattavampaa kuin nykyinen emolehmätuotanto. Nykyisen tuotannon ja sopimushiehonkasvatuksen kannattavuudet selvitettiin katetuottomenetelmän mukaisen taloussuunnitelman avulla.

Sopimushiehonkasvatus on Vanha-Peltosalmen tilalla laskelmien mukaan emolehmätuotantoa kannattavampaa. Tilan koko maataloustuotanto on hyvin tehokkaasti järjestetty ja tulokset eivät siksi ole suoraan yleistettävissä. Tilalla on tällä hetkellä noin 61 lehmää ja 17 emolehmää. Peltoalaa on 71,2 hehtaaria. Maatalouteen käytettävä työmäärä vuodessa on alle 3 200 tuntia ja kannattavuuskerroin on 1,22. Laskelmien perusteella tilan työmäärä kasvaisi sopimushiehonkasvatuksen myötä hieman yli 3 200 tuntiin vuodessa ja samalla kannattavuuskerroin nousisi 1,4.

Laskelmien tuloksien perusteella voidaan hyvin todeta, että hiehonkasvatus voi ensinnäkin olla kannattavaa tuotantoa ja jopa kannattavampaa kuin emolehmätuotanto. Tilanne on kuitenkin jokaisella tilalla selvitettävä erikseen.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste