Sairaanhoitajan, iäkkään potilaan ja omaisen välinen vuorovaikutus pitkäaikaisosastolla : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajan, iäkkään potilaan ja omaisen välistä vuorovaikutusta pitkäaikaisosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää sairaanhoitajan ja iäkkään potilaan välistä vuorovaikutusta pitkäaikaisosastolla sekä edistää iäkkään potilaan omaisen ja sairaanhoitajan yhteistoimintaa. Tämä aihe liittyy Kaunialan Sairaalaan (Kaunialan Sairaala, Kauniainen, Etelä Suomi) sen muuttuessa pitkäaikaishoitoa antavaksi sairaalaksi väestön vanhenemisen vuoksi. Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuskatsauksena ja aineiston haku saatiin hoitotieteellisiä julkaisuja sisältävistä tietokannoista sekä käsihaulla. Kymmenestä analysoitavasta aineistosta, vain kaksi oli suomenkielistä ja kahdeksan englanninkielistä, Euroopasta, USAsta, ja Kiinasta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan hyvä vuorovaikutustieto ja – taito on tärkeä sairaanhoitajan, iäkkään potilaan ja omaisen välillä pitkäaikaishoidossa. Iäkäs potilas luottaa sairaanhoitajaan joka on pätevä, huolehtiva, ja viisas ja hän haluaa tutustua sairaanhoitajaan joka kuuntelee, hoitaa häntä huolehtivalla tavalla ja asettaa potilaan ihmisenä ennen tehtävää. Vuorovaikutuksessa, pätevä sairaanhoitaja pystyy keskustelemaan vastavuoroisesti iäkkään potilaan kanssa, tunnistaa ja kehittää sairaanhoitajan ja iäkkään potilaan viestinnän esteet, on huumorin taajuinen, käyttää ammattitaitoansa tunnistamaan potilaan terveydentilan muutoksia joka nopeuttaa ratkaisuja parantamaan potilaan hyvinvointia ja inspiroi iäkästä potilasta tekemään yhteistyötä hänen kanssa. Toisaalta omainen luottaa sairaanhoitajaan joka hoitaa läheistään hyvin. Omaisen ja sairaanhoitajan välinen yhteistyö merkitsee paljon iäkkään potilaan hyvän hoidon kannalta. Sairaanhoitaja pystyy kommunikoimaan vastavuoroisesti omaisen kanssa ja auttaa omaista mukautumaan sairaala ympäristöön ja viihtymään sairaanhoitajien keskuudessa ja on valmis neuvottelemaan sairaanhoitajien kanssa iäkkään potilaan hyvinvoinnin eduksi. Opinnäytetyön tulokset ovat hankalasti sovellettavissa Suomen oloihin, koska kymmenestä tieteellisestä artikkelista vain kaksi on suomenkielistä. Tiedon siirtäminen on haastavaa, sillä Suomalainen kulttuuri ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat erilaisia. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien koulutuksessa; sairaanhoitajan hyvää asennetta, vuorovaikutustaitoja ja -tietoja pitäisi opettaa sairaanhoitajaopiskelijoille jotka myöhemmin työskentelevät sairaanhoitajina.

My study described and explicated the effective way of the interaction between a nurse, an elderly patient and his family at the long- stay ward. The aim of my study was to develop a better strategy for the interaction between a nurse and an elderly patient and to promote the communication between the patient’s family and nurse for maintaining the patient’s optimal health and well-being. My study is relevant to Kaunialan sairaala (The Kauniala Hospital, Kaunianen, Southern Finland) the resident care of the Kauniala Hospital; as the residents’ physical and mental abilities are continuously deteriorating due to old age. My study was an applied systematic literature review. The data was gathered from reliable sources: nursing science journals in databases and a manual search of trusted nursing journals from the library of Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Helsinki, Finland. I had founded ten interesting articles that answered my study questions. Two of the articles were in Finnish and eight of them were in English, most of them were from Europe, USA and China. The findings of my study indicated that good, effective interaction skills have significant implications to the nurse, elderly patient and his family in long term care. The elderly patient trusted the nurse who was perceived as genuinely caring, competent, and wise. Elderly patient liked a nurse who listened to him and provided him good, tender loving care; thereby caring prioritizes the person before the tasks. According to the elderly patient, a good nurse restored reciprocity of caring, accepted his weaknesses in communication skills and aimed to improve his attitude and habit when caring for the patient, had a good sense of humor, used knowledge and skill to recognize the patient’s needs and manifestations to facilitate nursing action. Furthermore, the elderly patient’s family trusted the nurse, who took good care of the elderly patient. The family cooperated with the nurse, who treated them as an equal and considered their ideas in planning the care for the patient. The nurse helped the family to adjust to the hospital environment, made them feel at home, and this was the start to have a true negotiation of care. These findings are challenging to apply in Finland, because only two out of ten articles were in Finnish. The transition of knowledge is crucial due to the differences in culture and health care systems. The findings may be useful for nursing education in order to cultivate a good attitude and habit for the nursing students so as to reflect in their action when they will work as a nurse in the future.