Budjetointi- ja ennustamisprosessi toimeksiantajaorganisaatiossa : Toteumien, budjettien ja ennusteiden eroanalyysi
Kuusela, Emilia (2011)
Kuusela, Emilia
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062012344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062012344
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään budjetointia ja talousennustamista. Työn toimeksiantajana on Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka toiminta on osittain Suomen valtion rahoittamaa. Aihe syntyi ajankohtaisuutensa myötä, sillä toimeksiantajaorganisaatiossa on käynnistymässä budjetointi- ja ennustamisprosessien kehittämishanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata VTT:n vuoden 2010 budjetointi- ja talousennustamisprosessit sekä laatia eroanalyysi vertailemalla VTT:n vuoden 2009 budjetoituja lukuja ja ennusteita toteumiin. Eroanalyysissa havainnoitiin, miltä osin ennusteet ja budjetit olivat onnistuneet ja miltä eivät sekä mistä erot ennusteiden, budjettien ja toteumien välillä johtuivat.
Tietoperustassa on käsitelty pääpiirteiltään valtionhallinnon sekä valtion virastojen ja laitosten taloussuunnittelua ja budjetointia yritysten ja muiden organisaatioiden tavanomaisen budjetoinnin sekä ennustamisen ohella. Lisäksi työssä on esitelty toimeksiantajaa sekä erityisesti toimeksiantajan organisaatiorakennetta. VTT:n budjetointi- ja ennustamisprosessien kuvaamisessa käytettiin tutkimusmenetelmänä haastatteluja. Lisäksi prosessikuvauksissa hyödynnettiin VTT:n sisäistä materiaalia. Eroanalyysissa käytetty tutkimusmenetelmä oli puolestaan havainnointi. Eroanalyysin pohjana toiminut aineisto koostui VTT:n sisäisistä raporteista, joita ei ole erikseen tämän työn liitteenä, vaan olennaiset luvut on esitetty itse analyysissa tekstin sisällä.
Kokonaisuudessaan VTT:n budjetointi- ja talousennustamisprosessit olivat hyvin monimutkaisia. Budjetoinnin osalta eroja havaittiin erityisesti Tekes-tuotoissa, materiaali- ja laitekäytössä sekä palvelujen ostoissa. Ennusteiden suhteen oli epäonnistuttu erityisesti Asiakasratkaisujen julkiselta sektorilta ulkomailta ja Strategisen tutkimuksen yksityiseltä sektorilta ulkomailta saatujen tuottojen sekä kustannuksista yleisesti vuokrien ja materiaali- ja laitekäytön ennustamisessa.
Saatujen tulosten perusteella ennustaminen aina alimmilla talousorganisaatiotasoilla, kuten osaamiskeskuksissa, ei välttämättä tuo lisäarvoa organisaatiolle. Lisäarvoa tuomattomien ennusteiden laadinnasta tulisikin luopua kokonaan. Myös ulkoisen informaation käyttöä ennustamisessa tulisi lisätä. Lisäksi tuottojen budjetointi ja ennustaminen tulisi toteuttaa virallisessa prosessissa toimintotasoa tarkemmilla tasoilla. Erityisesti Tekes-tuottojen budjetointia ja ennustamista tulisi parantaa.
Tietoperustassa on käsitelty pääpiirteiltään valtionhallinnon sekä valtion virastojen ja laitosten taloussuunnittelua ja budjetointia yritysten ja muiden organisaatioiden tavanomaisen budjetoinnin sekä ennustamisen ohella. Lisäksi työssä on esitelty toimeksiantajaa sekä erityisesti toimeksiantajan organisaatiorakennetta. VTT:n budjetointi- ja ennustamisprosessien kuvaamisessa käytettiin tutkimusmenetelmänä haastatteluja. Lisäksi prosessikuvauksissa hyödynnettiin VTT:n sisäistä materiaalia. Eroanalyysissa käytetty tutkimusmenetelmä oli puolestaan havainnointi. Eroanalyysin pohjana toiminut aineisto koostui VTT:n sisäisistä raporteista, joita ei ole erikseen tämän työn liitteenä, vaan olennaiset luvut on esitetty itse analyysissa tekstin sisällä.
Kokonaisuudessaan VTT:n budjetointi- ja talousennustamisprosessit olivat hyvin monimutkaisia. Budjetoinnin osalta eroja havaittiin erityisesti Tekes-tuotoissa, materiaali- ja laitekäytössä sekä palvelujen ostoissa. Ennusteiden suhteen oli epäonnistuttu erityisesti Asiakasratkaisujen julkiselta sektorilta ulkomailta ja Strategisen tutkimuksen yksityiseltä sektorilta ulkomailta saatujen tuottojen sekä kustannuksista yleisesti vuokrien ja materiaali- ja laitekäytön ennustamisessa.
Saatujen tulosten perusteella ennustaminen aina alimmilla talousorganisaatiotasoilla, kuten osaamiskeskuksissa, ei välttämättä tuo lisäarvoa organisaatiolle. Lisäarvoa tuomattomien ennusteiden laadinnasta tulisikin luopua kokonaan. Myös ulkoisen informaation käyttöä ennustamisessa tulisi lisätä. Lisäksi tuottojen budjetointi ja ennustaminen tulisi toteuttaa virallisessa prosessissa toimintotasoa tarkemmilla tasoilla. Erityisesti Tekes-tuottojen budjetointia ja ennustamista tulisi parantaa.