Emolehmien kivennäisruokinta Suomessa

Abstract

Suomalainen emolehmien kivennäisruokinta on perustunut tähän asti lypsylehmien ja lihanautojen kivennäissuosituksiin. Nämä suositukset eivät välttämättä aina vastaa emolehmien todellista kivennäistarvetta.

Emolehmien ja kantavien emolehmien kivennäistarve riippuu tuotannon vaiheesta, iästä ja tiineydestä. Myös emolehmän rotu vaikuttaa hieman kivennäistarpeeseen. Kivennäisten saantia kannattaa tarkkailla erityisesti poikimakauden alussa, astutuksen aikaan ja vieroituksen yhteydessä. Rehustuksen muuttuminen ja muut muutokset normaalissa rytmissä aiheuttavat stressiä, joka lisää hetkellisesti kivennäisten tarvetta. Makrokivennäisten tarve ruokinnan kuiva-ainekiloa kohden muuttuu jonkin verran eri tilanteissa kun taas mikrokivennäisten tarve ruokinnan kuiva-ainekiloa kohden pysyy suunnilleen samana. Hyvin toteutetulla kivennäisruokinnalla voidaan vaikuttaa emolehmän palautumiseen poikimisen aiheuttamasta rasituksesta, turvataan riittävä maidontuotanto ja hyvä tiinehtyminen, vähennetään vieroituksen aiheuttamaa stressiä ja ennaltaehkäistään mahdollisia poikimiseen liittyviä ongelmia. Laidunkaudella kivennäisruokinnan tarkkailu on hankalaa. Tällöin kannatta valita keskeinen kivennäinen, jonka saantia seurataan. Sisäruokintakaudella kivennäisruokinnan seuranta on helpompaa.

Valtaosalla kyselyyn vastanneista tiloista ei ole tehty erillistä ruokintasuunnitelmaa tai rehuanalyysejä. Suomalaisilla emolehmätiloilla käytetään monenlaisia erilaisia kivennäisvalmisteita ja kivennäisen jakotapoja. Suurimmalla osalla tiloista on erillinen kivennäisruokinta sekä laidun- että sisäruokintakaudelle. Kyselyyn vastanneilla tiloilla ei esiintynyt vakavia kivennäisten puutosoireita ja useimmiten oireet esiintyivät yksittäisillä eläimillä. Kivennäisen valinnan tärkeimmäksi tekijäksi koettiin hinta, toiseksi tärkein oli maku. Myös rehun soveltuvuus luonnonmukaiseen tuotantoon kiinnostaa.

Mineral feeding of suckler cows in Finland has been based upon mineral nutrition recommendations of dairy cows. These recommendations may not match true mineral requirements of suckler cows.

Mineral requirements of suckler cows and heifers vary on stage of production, age and state of gestation. Breed may also affect to mineral requirements. Monitoring of mineral feeding is important in the beginning of calving season, during insemination and at the weaning.Changes in feeding and other changes in normal life may cause stress which affect to mineral needs. Requirements of macro minerals per dry matter may change in different changes but the requirements of micro minerals don’t change.With well organized mineral nutrition you can affect to recovery from calving, ensure milk production and good gestation, lessen stress caused by weaning and prevent beforehand possible problems of calving. Monitoring of mineral nutrition may be difficult during pasture season. You should choose one mineral nutrient which you monitor. At stable season monitoring is easier.

Majority of respondents didn’t have feed plan or forage analysis. In Finnish suckler cows farms they use many different kind of mineral products and delivery systems of minerals. Majority of respondents had separate mineral feeding for both pasture and stable season. Majority of respondents didn’t have serious mineral deficiency and most of deficiency indications were on one animal per herd. Most important criteria in choosing of mineral product were prize and second were taste. The possibility to use mineral product in organic agriculture were important too.