10-12-vuotiaiden kokemuksia nukkumaanmenosta ja unensaannista, sekä niitä häiritsevistä asioista

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää ja kuvailla lasten kokemuksia nukkumaanmenosta ja unensaannista sekä niitä häiritsevistä asioista. Lisäksi selvitimme kahden kouluterveydenhoitajan käsityksiä aiheesta. Idea työhön syntyi toisen opiskelijan ollessa työharjoittelujaksolla kouluterveydenhuollossa. Terveystarkastuksissa useat 5-luokkalaiset kertoivat heillä olevan uneen liittyviä ongelmia. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, ja toteutimme sen haastattelemalla seitsemää 10–12-vuotiasta lasta ja kahta kouluterveydenhoitajaa. Käytimme haastattelumenetelmänä teemahaastattelua ja analysoimme saamamme aineiston induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimustuloksissa ilmeni, että nukkumaanmeno herättää lapsilla pääosin positiivisia tuntemuksia, mutta lähes kaikkia nukkumaanmeno ärsytti joskus. Nukkumaanmenoa häiritseviksi asioiksi lapset kokivat viihde-elektroniikkaan, harrastuksiin, kouluun ja perhesuhteisiin liittyviä asioita. Myös viikonloput ja loma-ajat sotkivat helposti vuorokausirytmiä. Unensaantia häiritseviksi asioiksi lapset kokivat ongelmat perhe- ja kaverisuhteissa, läksyt sekä erilaiset pelot, huolet ja kivut. Haastatteluissa ilmeni myös, etteivät lapset välttämättä kerro uneen liittyvistä asioista kenellekään. Myös terveydenhoitajien käsitys oli, että ilmitulevat ongelmat ovat usein jo pitkälle edenneitä. Toisaalta terveydenhoitajien käsitys oli, että lasten uneen liittyvät vakavat ongelmat ovat harvinaisia. Heidän mielestään normaaliin kehitykseen liittyy vaiheita, joissa nukkumaanmeno ja unensaanti saattavat välillä vaikeutua.

The purpose of our study is to identify and describe children’s experiences of going to bed and falling asleep and also to find out disruptive things in bed time. We had the idea for our study when we had an internship in school health care. Many pupils in the fifth grade reported in health controls that they have sleep problems. Our thesis is a qualitative research and we implemented it by interviewing seven 10-12 year olds children and two school nurses. We used a thematic interview method and analyzed the data by using inductive content analysis.

The study results showed that going to bed raises mostly positive feelings in children. The children experienced entertainment electronics, hobbies, school and family relationships issues as disturbing factors when going to bed. Weekends and holidays also confused easily the daily rhythms. Children experienced that problems in family relationships and friendships, homework and various fears, worries and pains make it harder to fall asleep. The interviews also revealed that children do not necessarily talk about sleeprelated issues to anyone. According to the school nurses´ perception the emerging problems are already welladvanced. On the other hand, the school nurses perception was that children’s serious problems related to sleep are rare. They think that the normal stages of child development have phases when going to bed and falling asleep may become more difficult.