Myyntiprosessin kehittäminen merkkiuskollisuuden nostamiseksi
Pirttinen, Krista (2011)
Pirttinen, Krista
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911575
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin VV-Auto Group Oy:n Volkswagen-henkilöauto-osaston toimeksi antamana. Työn tarkoituksena oli tutkia Kiihdytyskaista-ekstranetin soveltuvuutta myyntiprosessin hallintaan ja kehittämiseen sekä mitata ja perehtyä merkkiuskollisuuteen niin, että kaikille toiminnassa mukana olleille jäisi selkeä kuva merkkiuskollisuuden kehityksestä aktiviteetin aikana.
Kiihdytyskaista-aktiviteetti toteutettiin, koska haluttiin hyödyntää oman autokannan potentiaalia paremmin ja saada koko organisaatio toimimaan samaan suuntaan ja samalla tavalla. Lisäksi haluttiin edistää hallitun ja oikean myyntiprosessin jalkauttamista mitattavasti ja kannustaen: innostaa ja kommunikoida myyntivoiman kanssa, sekä lisätä myyntijoukkueen tiimihenkeä.
Työssä selvennetään merkkiuskollisuuden merkitystä ja sitä miten sekä myyjä että asiakas kokevat merkkiuskollisuuden omista näkökulmistaan. Aktiviteetin perustuessa kilpailuun työtä lähdettiin toteuttamaan tutustumalla
Kiihdytyskaista-aktiviteetin sivustoon ja siihen laadittuihin sääntöihin. Osallistujien menestymistä ja aktiivisuutta seurattiin alueittain ja valtakunnallisesti. Kisan loppupuolella tehdyn tyytyväisyyskyselyn perusteella arvioitiin menetelmän toimivuutta ja kannattavuutta aktiviteetin kehittämisen kannalta.
Kiihdytyskilpailun merkkiuskollisuustavoitteesta jäätiin muutama prosentti; tavoitteeksi oli asetettu 60 % ja tulokseksi jäi vähän päälle 57 %. Myynnillisessä tavoitteessa jäätiin 73 autoa vajaaksi, tavoitteen ollessa 600 myyntiä. Myyjät ja myyntipäälliköt olivat asennoituneet kukin eri tavalla aktiviteettiin, toiset ottivat sen innolla vastaan ja se näkyi selkeästi. Yhtä selkeästi näkyi myös se, jos aktiviteettiin oli osallistuttu vain puoliksi tai jätetty kokonaan osallistumatta.
Tyytyväisyyskyselystä selvisi, että suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä Kiihdytyskaistan toimintaan ja että aktiviteettia on syytä jatkaa. Alueellisella tasolla vastauksissa saattoi kuitenkin olla huomattavia eroja saman kysymyksen välillä. Yllättävän moni oli myös turvautunut ”en osaa sanoa” -vastaukseen, mikä vaikeutti tulosten tulkintaa, kun saman- ja erimielisten vastausten määrä oli lähellä toisiaan. Moni oli myös jättänyt vastaamatta kyselyyn, mikä osaltaan vaikutti tyytyväisyyskyselyn tulokseen.
Kiihdytyskaista-aktiviteetti toteutettiin, koska haluttiin hyödyntää oman autokannan potentiaalia paremmin ja saada koko organisaatio toimimaan samaan suuntaan ja samalla tavalla. Lisäksi haluttiin edistää hallitun ja oikean myyntiprosessin jalkauttamista mitattavasti ja kannustaen: innostaa ja kommunikoida myyntivoiman kanssa, sekä lisätä myyntijoukkueen tiimihenkeä.
Työssä selvennetään merkkiuskollisuuden merkitystä ja sitä miten sekä myyjä että asiakas kokevat merkkiuskollisuuden omista näkökulmistaan. Aktiviteetin perustuessa kilpailuun työtä lähdettiin toteuttamaan tutustumalla
Kiihdytyskaista-aktiviteetin sivustoon ja siihen laadittuihin sääntöihin. Osallistujien menestymistä ja aktiivisuutta seurattiin alueittain ja valtakunnallisesti. Kisan loppupuolella tehdyn tyytyväisyyskyselyn perusteella arvioitiin menetelmän toimivuutta ja kannattavuutta aktiviteetin kehittämisen kannalta.
Kiihdytyskilpailun merkkiuskollisuustavoitteesta jäätiin muutama prosentti; tavoitteeksi oli asetettu 60 % ja tulokseksi jäi vähän päälle 57 %. Myynnillisessä tavoitteessa jäätiin 73 autoa vajaaksi, tavoitteen ollessa 600 myyntiä. Myyjät ja myyntipäälliköt olivat asennoituneet kukin eri tavalla aktiviteettiin, toiset ottivat sen innolla vastaan ja se näkyi selkeästi. Yhtä selkeästi näkyi myös se, jos aktiviteettiin oli osallistuttu vain puoliksi tai jätetty kokonaan osallistumatta.
Tyytyväisyyskyselystä selvisi, että suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä Kiihdytyskaistan toimintaan ja että aktiviteettia on syytä jatkaa. Alueellisella tasolla vastauksissa saattoi kuitenkin olla huomattavia eroja saman kysymyksen välillä. Yllättävän moni oli myös turvautunut ”en osaa sanoa” -vastaukseen, mikä vaikeutti tulosten tulkintaa, kun saman- ja erimielisten vastausten määrä oli lähellä toisiaan. Moni oli myös jättänyt vastaamatta kyselyyn, mikä osaltaan vaikutti tyytyväisyyskyselyn tulokseen.