Aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaava ohjausmalli : Aivohalvauskuntoutujan liikkumista tukevan toiminnan kehittäminen Pudasjärven terveysaseman lyhytaikaisosastolla

Abstract

TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma Tekijä: Jaakkola, Riitta Opinnäytetyön nimi: Aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaava ohjausmalli Työn ohjaajat: Yliopettaja, TtT Eija Niemelä; Yliopettaja, TtT Pirkko Sandelin; Yliopettaja, TtT Arja Veijola Työn valmistumislukukausi ja vuosi: kevät 2011 Sivumäärä:98+5

Tämän kehittämistoiminnan taustalla oli Pudasjärven terveysaseman lyhytaikaisosastolle suunnattu kuntoutuskoulutus vuosina 2008–2009. Tässä raportissa on kuvattu aivohalvauskuntoutujan aktiivista liikkumista tukevan toiminnan ilmenemistä ennen ja jälkeen kehittämistoimintaa. Lisäksi on kuvattu kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli kehittää aivohalvauskuntoutujan aktiivista liikkumista tukevaa toimintaa. Kehittämistoiminta eteni selvittelyvaiheesta suunnittelun ja toteuttamisen jälkeen aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaavan ohjausmallin arviointivaiheeseen.

Kehittämistoiminnan lähestymistapana oli osallistava toimintatutkimus. Alku- ja lopputilanteen aineisto kerättiin moniammatillisesta osallistujaryhmästä koostuvalta hoitohenkilöstöltä (n=9/7) Learning Cafe -pienryhmäkeskustelun avulla. Tulevaisuuden suunnitteluun tähtäävässä vaiheessa kehittämisen lähtökohtana olivat alkutilanteen aineistojen analyysin tulokset sekä tulevaisuuden muistelusta kerätty päiväkirja-aineisto osallistuvan ryhmän jäseniltä (n=4). Toteuttamisvaiheen aineisto muodostui hoitohenkilöstön (n=9) itsearvioinneista sekä kehittämistoiminnan vetäjän reflektiopäiväkirja-merkinnöistä, jotka olivat keskeisenä aineistona koko kehittämisprosessin ajan. Aineistot analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.

Kehittämistoiminnan tuloksena syntyneen aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaavan ohjausmallin lähtökohtana on kuntoutumista edistävän hoitotyön tunteminen, jossa korostuu kuntoutujan aktiivinen asema. Se merkitsee hoitohenkilöstön näkökulmasta kuntoutujan yksilöllisten tarpeitten tunnistamista sekä hänen voimavarojensa hyödyntämistä siirtomenetelmien ohjaamisessa. Hoitohenkilöstöltä se edellyttää tiedollisen, taidollisen ja asenteellisen tuen antamista. Osallisuus aivohalvauskuntoutujan hoitotyön kehittämiseen, sitoutuminen kehittämistoimintaan ja johdolta saatu tuki olivat ohjausmallin kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä.

Tämä kehittämistoiminta tuotti uutta tietoa aivohalvauskuntoutujan hoitotyön kehittämistyöstä. Kehittämistoiminnassa kehitettiin aivohalvauskuntoutujan tarpeita vastaava ohjausmalli, jossa aivohalvauskuntoutuja nähdään aktiivisena osallistujana. Se edellyttää kuntoutujan tarpeiden huomioista yksilöllisesti. Kehittämistoiminnan tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla vastaavilla osastoilla. Jatkossa on tarpeellista saada lisää näyttöä ohjausmallin tulosten soveltamisesta ja hyödyllisyydestä sekä muutosten pysyvyydestä aivohalvauskuntoutujan hoitotyössä.

Asiasanat: kuntoutumista edistävä hoitotyö, aivohalvaus, aivohalvauskuntoutuja, aktiivista liikkumista tukeva toiminta

ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Master´s Degree Programme in Clinical Expertise Author: Jaakkola, Riitta Title of master´s thesis: Descriptive Guiding Model of Moving Methods for Stroke Rehabilitators Supervisors: Principal lecturer PhD Eija Niemelä; Principal lecturer PhD Pirkko Sandelin; Principal lecturer PhD Arja Veijola Term and year when the thesis was submitted: Spring 2011 Number of pages: 98+5

The study describes active movements of stroke rehabilitators from a viewpoint of multi professional team before and after developmental project. The study describes also factors contributed to the development of a practice. Aim of the study was to develop supportive activities of active movements for stroke clients. The study was carried through a progress from plan and development of a model to an evaluation and to an estimation of the guiding model of moving methods for stroke rehabilitators.

Implementation of the study was carried through as participating action research. Data of the initial and ending phases were collected in participative group which consisted of multi professional health care team (n=9/7) by using small group discussion (Learning cafe). Baselines of the development in the phase of planning future were analysis results from the initial phase and from a journal which was collected from dialogues with participating team (n=4). The data of action phase was comprised from health care profes-sionals’ self evaluations and from reflection journal data of researcher which was data through whole developmental project. The data was analyzed by using qualitative content analyzing method.

Outcome of developmental project was guiding model of moving methods for stroke rehabilitators. The baseline of the project was knowledge of rehabilitation nursing where the activity of rehabilitator was emphasized. The nursing professionals are required to recognize individual needs of the rehabilitators and to take advantage of rehabilitator’s physical resources, when counseling moving methods for them. This requires cognitive, expertise and prejudiced support from nursing professionals. Results contributing to development of guiding model were participation into development of stroke rehabilitators nursing, commitment into developing activity and support from management.

The study produced new evidence of development of nursing for stroke rehabilitators. The developed guiding model requires recognition of rehabilitators’ individual needs. The produced model of the moving methods for stroke rehabilitators can be used also in other congruent wards. Further research is needed to document applications of results and benefits of guiding model to nursing practice as well as the permanency of change in nursing care of stroke rehabilitators.

Keywords: rehabilitation nursing, stroke, stroke rehabilitator, active movements