Dialogisuuden ilmentymät lastensuojelun sijaishuollon organisaatiossa: ”Me vaan tehdään näin – mitä me ajatellaan siitä?”

Abstract

Organisaatioiden suunta on löydettävissä uuden tiedon synnyttämisellä, esimerkiksi puheen tutkimisen ja kehittämisen kautta. Puhe ja teksti ovat ihmisen tärkeimpiä todellisuuden rakentajia. 2020-luvun työelämässä korostuvat ihmisten vuorovaikutus, sekä oppiminen ja luominen yhdessä. Dialogi on organisaatiossa tapahtuvan oppimisen yksi tärkeimmistä edellytyksistä. Yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä kuuntelun, ihmettelyn ja kysymisen merkitys ovat lisääntyneet. Dialogi on kykyä vastata ja kohdata, missä toinen on aina osa minua. Maailmaan myös tullaan sekä synnytään suhteisiin.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata lastensuojelun sijaishuollon organisaation henkilöstön kokemuksia dialogisuudesta. Tutkimuksen tavoite on kirjoittaa auki lastensuojelun sijaishuollon palveluita tuottavan organisaation nykytila dialogisuuden viitekehyksestä. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä dialogisen asiakastyön, johtamisen sekä työyhteisöjen kehittämiseksi. Tutkimuksen taustoittamiseksi tutkimuksessa on perehdytty organisaation toimintaa sekä työtä ohjaaviin asiakirjoihin. Tutkimuksen aineisto on kerätty pienryhmädialogeissa yhdessä organisaation henkilöstön kanssa. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan dialogisuus ilmenee asiakastyössä yhteyden luomisena, aitona läsnäolona, sekä luottamussuhteen rakentamisena. Työyhteisöissä sekä työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa dialogisuus ilmenee reflektiona, vastuullisuutena, työyhteisötaitona, työyhteisörakenteina, yksilöllisyytenä, sekä luottamuksena. Dialoginen johtaminen ilmenee osallistuvana johtamisena, osaamisen johtamisena, läsnäolemisena, reflektioon aktivoimisena, yksilöllisyyden huomioimisena, itsetuntemuksena sekä ymmärtämisenä. Organisaation työnantajan edustajat eli johto ilmentävät dialogisuutta osaamisen ja kohtaamisen rakenteita mahdollistaen, osallistumalla ja osallistamalla, dialogisia edellytyksiä luomalla, sekä esimerkillisyydellä. Tulevaisuudessa organisaation dialogisuutta aukikirjoittaessa on huomioitava erityisesti työntekijän perustehtävän kuvauksen dialoginen lähestymistapa. Selkeimmät jatkotutkimus- ja kehittämishaasteet ovat erilaisten dialogisten mittarien tutkimus- ja kehittämistyö.