Matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudelliset vaikutukset : Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala

Abstract

Vapaa-ajanasuminen, mökkeily, on olennainen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä. Tästä on osoituksena muun muassa se, että vuonna 2018 maassamme oli Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan noin 510 000 vapaa-ajanasuntoa ja vapaa-ajanasunnon omistaviin asuntokuntiin kuului lähes 816 000 henkilöä. On arvioitu, että jopa kolmella miljoonalla suomalaisella on mahdollisuus mökkeillä, sillä usein vapaa-ajanasuntoja käyttävät omistajien ohella myös sukulaiset ja tuttavat. Lisäksi vapaa-ajanasuntoja vuokrataan, mikä osaltaan kasvattaa vapaa-ajanasukkaiden kokonaismäärää. Vapaa-ajanasumisen taloudelliset vaikutukset ovat tutkimuskirjallisuudessa laajalti tiedostettu ja tunnistettu, mutta ilmiön empiirinen (alue)taloudellinen tutkimus on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Tämä korostuu, kun vapaa-ajanasumisen talousvaikutuksia lähestytään matkailullisesta, ulkopaikkakuntalaisten, näkökulmasta paikallistasolla. Aluetaloudellisten vaikutusten kannalta vapaa-ajanasumisessa ovat oleellisia nimenomaan ulkopaikkakuntalaisten omistamat vapaa-ajanasunnot ja niiden käyttö. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuminen koskettaa matkailu-ilmiötä, sillä se tuo paikkakunnan aluetalouden kiertokulkuun ulkopuolista rahaa ja on siten rinnastettavissa matkailuelinkeinoon. Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan matkailullisen vapaa-ajanasumisen, ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuntojen omistajien ja heidän asuntokuntansa, aluetaloudellisia vaikutuksia paikallistasolla eli kuntatasolla Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Vaalassa. Talousvaikutusten selvittämisessä keskitytään vapaa-ajanasunnon omistajien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen paikallistaloudesta. Raportissa luodaan työkaluja Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukuntien vapaa-ajanasumisen talousvaikutusten mittaamiseen ja laajennetaan näkökulmaa myös aluetaloudellisten vaikutusten seurantaan sekä ennustamiseen ja arviointiin. Mittaamismallissa, seurantamallissa sekä ennuste- ja arviointimallissa hyödynnetään ja yhdistetään empiiristä kyselytutkimustietoa (vapaa-ajanasukkaiden rahankäyttötieto), monipuolista tilastotietoa (Tilastokeskus, Kuntaliitto) ja aikaisempaa tutkimustietoa. Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2018 Kalajoen matkailullisen vapaa-ajanasumisen välitön matkailutulo oli 2,6 miljoonaa euroa (alv:ton) ja välitön matkailutyöllisyys 13,9 henkilötyövuotta, Kuusamon 16,2 miljoonaa euroa ja 98,1 henkilötyövuotta, Oulun 1,5 miljoonaa euroa ja 7,7 henkilötyövuotta, Pudasjärven 3,7 miljoonaa euroa ja 16,8 henkilötyövuotta, Taivalkosken 1,1 miljoonaa euroa ja 5,7 henkilötyövuotta sekä Vaalan 3,3 miljoonaa euroa ja 15,4 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo kohdistui pitkälti vähittäiskauppaan, kun välitön matkailutyöllisyys painottui vähittäiskauppaan sekä kiinteistönhoitoon ja -huoltoon. Vuonna 2018 matkailullisen vapaa-ajanasumisen kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Kalajoella 3,2 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 16,7 henkilötyövuotta, Kuusamossa 20,4 miljoonaa euroa ja 118,7 henkilötyövuotta, Oulussa 2,0 miljoonaa euroa ja 9,6 henkilötyövuotta, Pudasjärvellä 4,5 miljoonaa euroa ja 19,3 henkilötyövuotta, Taivalkoskella 1,3 miljoonaa euroa ja 6,4 henkilötyövuotta sekä Vaalassa 3,9 miljoonaa euroa ja 16,3 henkilötyövuotta. Kyseisenä vuonna matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Kalajoella noin 65 000 euroa, Kuusamossa noin 473 000 euroa, Oulussa noin 43 000 euroa, Pudasjärvellä noin 72 000 euroa, Taivalkoskella noin 24 000 euroa ja Vaalassa noin 65 000 euroa. Vuonna 2018 suhteellisesti tarkasteltuna matkailullisen vapaa-ajanasumisen matkailutulo ja matkailutyöllisyys muodostivat Kalajoella alle 10 prosenttia matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista, Kuusamossa ja Pudasjärvellä noin 15 prosenttia, Oulussa alle prosentin sekä Vaalassa matkailutulon osalta vajaa 40 prosenttia ja matkailutyöllisyyden kohdalla yli 50 prosenttia. Kyseisenä vuonna Kalajoella matkailullisessa vapaa-ajanasumisessa tarvittiin reilu 180 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, Kuusamossa noin 165 000 euroa, Oulussa hieman yli 190 000 euroa, Pudasjärvellä reilu 220 000 euroa, Taivalkoskella lähes 200 000 euroa ja Vaalassa miltei 220 000 euroa. Vapaa-ajanasuminen aikaansaa vapaa-ajanasukkaiden kulutuksen lisäksi kiinteistöverotuloa vapaa-ajanasunnon sijaintipaikkakunnalle. Vuonna 2018 matkailullinen vapaa-ajanasuminen, ulkopaikkakuntalaisten maksama vapaa-ajanasuntojen kiinteistöverotulo, oli Kalajoella reilu 200 000 euroa, Kuusamossa noin 960 000 euroa, Oulussa yli 120 000 euroa, Pudasjärvellä reilu 500 000 euroa, Taivalkoskella noin 140 000 euroa ja Vaalassa lähes 330 000 euroa. Vapaa-ajanasuminen on luonteeltaan enemmän alueiden (maakunnan) sisäistä kuin alueiden välistä. Tästä osoituksena erityisesti Koillismaan (Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo) kunnille ja Vaalalle Oulun kaupunkiseutu on merkittävä vapaa-ajanasunnon omistajien vakituinen asuinalue. Matkailullinen vapaa-ajanasuminen on esimerkki maaseudun ja kaupunkien välisestä vuorovaikutuksesta − kyse on raha- ja tulovirroista kaupunkiseudulta ympäröivälle maaseudulle. Olemassa olevan tilastotiedon ja tutkimustiedon laaja-alainen hyödyntäminen yhdistettynä empirian kautta määriteltyihin parametreihin mahdollistaa matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudellisten vaikutusten systemaattisen, tiettyyn logiikkaan perustuvan mittaamisen, seurannan sekä ennustamisen ja arvioinnin. Tämä luo edellytyksiä myös jatkossa alueellisen ja ajallisen systemaattisen vertailtavuuden säilymiselle, mikä on matkailullisen vapaa-ajanasumisen pitkäjänteisen suunnittelu- ja kehittämistyön kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Avainsanat: vapaa-ajanasuminen, matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, paikallistaso, Pohjois-Pohjanmaa