Avanteen vaikutus arkeen
Markkinen, Anna-Mari; Saari, Elina (2020)
Markkinen, Anna-Mari
Saari, Elina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002252727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002252727
Tiivistelmä
Avanne on kirurgisella toimenpiteellä vatsan pinnalle muodostettu aukko, jonka kautta virtsa tai uloste poistuvat kehosta. Avanteen tarkoituksena on poistaa sairaus tai lievittää sen oireita. Taustalla voi olla syöpä, kasvain, tulehdus tai tapaturma. Avanneleikkaus tehdään aina yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, joko elektiivisesti tai päivystyksellisesti. Suunnitellusti toteutetussa avanneleikkauksessa potilas saa aikaa sopeutua tulevaan leikkaukseen, mikä osin helpottaa potilaan toipumista ja arkeen palaamista.
Opinnäytetyössä tutkittiin avanteen vaikutusta potilaiden arkeen. Vapaaehtoiset vastaajat saatiin mukaan avannejärjestö Savon Ilcon kautta tutkimukseen. Kyselylomakkeen avulla tutkimukseen osallistujilta kyseltiin arkeen vaikuttavista asioista sekä haasteista, joita kukin kohdallaan on kokenut avanneleikkauksen jälkeen. Kyselylomake lähetettiin heille joko sähköpostin kautta tai postin välityksellä. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, joilla kartoitettiin osallistujien kokemuksia avanteesta ja millaista ohjausta avanneleikatut saivat ennen ja jälkeen leikkauksen. Lisäksi kyselyllä haluttiin selvittää avanneleikattujen kokemuksia siitä, mikä on heitä hoitaneiden sairaanhoitajien tietämys avanteista. Suurimpina haasteina nähtiin avanteen hoidolliset seikat arjessa. Tällaisia olivat avanteen vuotaminen tai paikallaan pysyminen, hajut sekä äänet. Nämä haasteet vaikuttivat kaikilla potilailla arkisiin tilanteisiin, osalla myös sosiaalisten tilanteiden välttämiseen ja eristäytymiseen. Tämän opinnäytetyön tuloksista kävi myös ilmi, ettei avanne tietämys ole aina niin ammattimaista hoitohenkilökunnan keskuudessa, mitä se voisi olla tai minkälaista potilas toivoisi sen olevan. Avannetietämystä toivottiin enemmän sekä koulutukseen että valmiille sairaanhoitajille työelämään.
Toimeksiantajana tutkimuksessa oli Savon ilco. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Laadullisessa tutkimuksessa saatiin esille arvokasta kokemusperäistä tietoa avanneleikattujen elämästä ja kokemuksia arjessa koetuista hetkistä. Kyselyyn vastanneista potilaita oli kahdeksan. Pienestä vastaajajoukosta huolimatta vastaukset olivat yhteneväisiä aiemman teoriatiedon kanssa avanteen vaikutuksista potilaisiin. Tällä saatiin tietoa, joita voidaan hyödyntää sekä potilasohjauksessa että hoitotilanteissa eri hoitoympäristöissä.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin hoitoalan työntekijöiden, sairaanhoitajien, tietämystä avanteista ja niiden hoidosta. Myös kokemusperäiselle oppaalle voisi olla käyttöä.
Opinnäytetyössä tutkittiin avanteen vaikutusta potilaiden arkeen. Vapaaehtoiset vastaajat saatiin mukaan avannejärjestö Savon Ilcon kautta tutkimukseen. Kyselylomakkeen avulla tutkimukseen osallistujilta kyseltiin arkeen vaikuttavista asioista sekä haasteista, joita kukin kohdallaan on kokenut avanneleikkauksen jälkeen. Kyselylomake lähetettiin heille joko sähköpostin kautta tai postin välityksellä. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, joilla kartoitettiin osallistujien kokemuksia avanteesta ja millaista ohjausta avanneleikatut saivat ennen ja jälkeen leikkauksen. Lisäksi kyselyllä haluttiin selvittää avanneleikattujen kokemuksia siitä, mikä on heitä hoitaneiden sairaanhoitajien tietämys avanteista. Suurimpina haasteina nähtiin avanteen hoidolliset seikat arjessa. Tällaisia olivat avanteen vuotaminen tai paikallaan pysyminen, hajut sekä äänet. Nämä haasteet vaikuttivat kaikilla potilailla arkisiin tilanteisiin, osalla myös sosiaalisten tilanteiden välttämiseen ja eristäytymiseen. Tämän opinnäytetyön tuloksista kävi myös ilmi, ettei avanne tietämys ole aina niin ammattimaista hoitohenkilökunnan keskuudessa, mitä se voisi olla tai minkälaista potilas toivoisi sen olevan. Avannetietämystä toivottiin enemmän sekä koulutukseen että valmiille sairaanhoitajille työelämään.
Toimeksiantajana tutkimuksessa oli Savon ilco. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Laadullisessa tutkimuksessa saatiin esille arvokasta kokemusperäistä tietoa avanneleikattujen elämästä ja kokemuksia arjessa koetuista hetkistä. Kyselyyn vastanneista potilaita oli kahdeksan. Pienestä vastaajajoukosta huolimatta vastaukset olivat yhteneväisiä aiemman teoriatiedon kanssa avanteen vaikutuksista potilaisiin. Tällä saatiin tietoa, joita voidaan hyödyntää sekä potilasohjauksessa että hoitotilanteissa eri hoitoympäristöissä.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin hoitoalan työntekijöiden, sairaanhoitajien, tietämystä avanteista ja niiden hoidosta. Myös kokemusperäiselle oppaalle voisi olla käyttöä.