Terveysalan ammattilaisten kokemuksia sähköisten palveluiden käyttöönotosta Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa
Hämäläinen, Iina; Kalliola, Karla (2019)
Hämäläinen, Iina
Kalliola, Karla
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003043004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003043004
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sähköisten palveluiden käyttöönottoa ja perehdytystä Helsingin kaupungin terveysasemilla. Opinnäytetyön tilaajana toimi Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan sähköisten palveluiden tuottajat ODA -hanketiimistä. ODA (Omat digitaaliset palvelut) -hanke oli hallituksen kärkihanke, jonka tarkoituksena oli rakentaa itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen sähköinen palvelukokonaisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä terveysalan ammattilaisten kokemuksia ja tietoa sähköisten palveluiden käyttöönotosta, käytettävyydestä sekä perehdytyksestä. Tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten ammattilaiset ovat kokeneet sähköisten palveluiden käyttöönoton ja perehdytyksen. Tulevaisuudessa tietoja voitaisiin hyödyntää sähköisten palveluiden käytön tehostamisessa ja perehdytyksen kehittämisessä.
Keräsimme opinnäytetyöhömme tutkittua tietoa kotimaisista sekä kansainvälisistä lähteistä. Aikaisempia tutkimuksia sähköisten palveluiden käytöstä ja digitalisaatiosta, ODA-hankkeen loppuraporttia ja sähköisten palveluiden käyttöopasta hyödynnettiin tietoperustana.
Opinnäytetyössä sovelletaan laadullisen sekä määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka toteutettiin yhteistyössä toisen opinnäytetyöparin Sara Silvastin ja Veronika Sorsan kanssa. Kysely toteutettiin sähköisesti e-lomakkeella neljällä erikokoisella terveysasemalla ja vastaajana olivat terveysasemilla työskentelevät hoitajat. Kyselylomake sisälsi suljettuja sekä avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin arviolta 87 hoitajalle ja vastauksia tuli yhteensä 26 kappaletta. Vastaus prosentti oli 30%. Opinnäytetyössämme analysoimme kyselylomakkeen suljetut kysymykset hyödyntäen määrällisiä menetelmiä. Aineisto analysoitiin tekemällä havaintomatriisi ja saadut tulokset esitettiin taulukossa sekä sanallisesti kuvaillen.
Tuloksista kävi ilmi, että sähköiset palvelut ovat laajasti käytössä ja niiden käyttö on monelle helppoa oppia, mutta osa kaipaa lisäperehdytystä. Perehdytyksessä hyviä käytäntöjä olivat riittävä aika oppimisille, itseopiskelu, kollegan kanssa opettelu ja perehdytyksen kohdentaminen sitä tarvitseville. Sähköisten palveluiden koettiin tuovan jonkin verran lisätyötä. Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntymässä jatkuvasti ja käytön yleisyydestä, käyttökokemuksista, käytön esteistä ja tarpeista tarvitaan lisää tietoa. Yleistymisen myötä tarvittaisiin myös lisää tietoa, miten hoitajien perinteistä työnkuvaa tulisi muokata nykyaikaisemmaksi.
Keräsimme opinnäytetyöhömme tutkittua tietoa kotimaisista sekä kansainvälisistä lähteistä. Aikaisempia tutkimuksia sähköisten palveluiden käytöstä ja digitalisaatiosta, ODA-hankkeen loppuraporttia ja sähköisten palveluiden käyttöopasta hyödynnettiin tietoperustana.
Opinnäytetyössä sovelletaan laadullisen sekä määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka toteutettiin yhteistyössä toisen opinnäytetyöparin Sara Silvastin ja Veronika Sorsan kanssa. Kysely toteutettiin sähköisesti e-lomakkeella neljällä erikokoisella terveysasemalla ja vastaajana olivat terveysasemilla työskentelevät hoitajat. Kyselylomake sisälsi suljettuja sekä avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin arviolta 87 hoitajalle ja vastauksia tuli yhteensä 26 kappaletta. Vastaus prosentti oli 30%. Opinnäytetyössämme analysoimme kyselylomakkeen suljetut kysymykset hyödyntäen määrällisiä menetelmiä. Aineisto analysoitiin tekemällä havaintomatriisi ja saadut tulokset esitettiin taulukossa sekä sanallisesti kuvaillen.
Tuloksista kävi ilmi, että sähköiset palvelut ovat laajasti käytössä ja niiden käyttö on monelle helppoa oppia, mutta osa kaipaa lisäperehdytystä. Perehdytyksessä hyviä käytäntöjä olivat riittävä aika oppimisille, itseopiskelu, kollegan kanssa opettelu ja perehdytyksen kohdentaminen sitä tarvitseville. Sähköisten palveluiden koettiin tuovan jonkin verran lisätyötä. Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntymässä jatkuvasti ja käytön yleisyydestä, käyttökokemuksista, käytön esteistä ja tarpeista tarvitaan lisää tietoa. Yleistymisen myötä tarvittaisiin myös lisää tietoa, miten hoitajien perinteistä työnkuvaa tulisi muokata nykyaikaisemmaksi.