Luova loikka humanistisen tiedon hyödyntämiseen muotoilussa

Abstract

Luova loikka on käytännön kokeilu, jonka lähtökohtana on halu ymmärtää, miten inhimillistä toimintaa koskevaa tietoa voitaisiin parhaiten tuoda osaksi arkkitehtiyrityksen luovaa suunnittelutyötä ja strategisia prosesseja. Kiinnostus aiheeseen kumpuaa kirjoittajan omasta siirtymästä humanistisen tiedon tuottajana ja käyttäjänä muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin pariin. Tämän päivän työmarkkinoita koskeva puhe korostaa usein monialaisen osaamisen tarvetta. Siihen, miten monialaisuutta työssä todellisuudessa voidaan hyödyntää, syvennytään kuitenkin harvoin.

Kokeilussa tarkastellaan oululaisen PAVE Arkkitehdit Oy:n omaa toimintaympäristöä koskevaa kiinteistökehityshanketta ja sen merkityksiä yrityksen brändille. Kokeilu toteutetaan abduktiiviseen päättelyyn perustuvana muotoiluprosessina, jossa fyysisen aineen sijaan muotoillaan tietoa. Abduktiivinen päättely on nopeaan, intuitiiviseen ajatteluun ja kokemukseen perustuvaa asioiden yhdistelyä, joka mahdollistaa ns. luovat loikat (creative leaps) ongelman ratkaisussa. Näkökulma on inhimillisiin merkityksiin keskittyvä. Kokeilussa tarkastellaan hankeaineistoja, yrityksen toimintaympäristöä, julkista keskustelua sekä tutkimuskirjallisuutta. Kootaan ja määritellään kokonaisuuksia, joiden voidaan katsoa laajentavan rakennushankkeeseen liittyvien merkitysten ymmärtämistä ja tuotetaan tulkintoja, joita voidaan käyttää hyödyksi strategioiden suuntaamisessa.

Aineistosta muodostuu kolme yrityksen hyödynnettäväksi tuotettua kokonaisuutta, ”luovaa loikkaa”: kiinteistökehityshankkeen etnografiseen tarkasteluun perustuva analyysi, modernia brändiajattelua kokoava analyysi sekä ihmisen ja ympäristön suhdetta kuvaava analyysi. Aineistojen yhteys muodostuu näkemyksestä, jonka mukaan tuotteiden ja palveluiden muotoilu on osa yrityksen strategista päätöksentekoa, jolla rakennetaan yrityksen brändiä. - Inhimillisen ajattelun ymmärtäminen auttaa arkkitehtitoimistoa (tai mitä tahansa yritystä) muotoilemaan nykyisillä, asiakaslähtöisyyttä painottavilla markkinoilla parempia tuotteita. Brändiajatteluun perehtyminen taas auttaa ymmärtämään mitä hyötyä siitä yritykselle on.

Kokeilu tekee näkyväksi, mitä humanistinen tieto käytännössä tarkoittaa ja mitä sillä voi tehdä. Syntynyttä aineistoa voidaan lukea yleiskuvaa luovana perehdytysmateriaalina asiakasymmärryksen syvempiin merkityksiin, keskustelun avauksena monialaisuuden hyödyistä suunnittelutyössä sekä käyttää hyödyksi yrityksen brändin rakennuksessa. Kokeilu myös osoittaa, ettei inhimillisiä merkityksiä ymmärtävän näkökulman tuominen osaksi päivittäistä työtä vaadi ensisijaisesti laajojen uusien tutkimusaineistojen tuottamista vaan jo olemassa olevan tiedon toisenlaista tarkastelutapaa.

The thesis “Creative Leap” is about practical design experiment. The point of origin is the desire to understand how humanistic knowledge can be used to support the creative work and strategic planning of an architectural agency. The interest for combining design and human sciences rises from the author's own leap from cultural anthropology to design. In today’s working life we like to talk about transversal competency and the benefits of mastering more than one discipline, but do we ever really specify what it means in real life?

In this experiment, the author works with PAVE Architects in Oulu and examines their development project and its influences on their brand. The experiment is carried out as a design process, where instead of physical matter, knowledge is shaped. The experiment is based on an intuitive abductive thinking process which enables to make “creative leaps” that rapidly connect different strands of information. The author examines the documentation of the development project and some public debate concerning similar building projects from an ethnographical point of view and then summarizes central points with the support of research literature.

The experiment produces three different aspects that interfuse when examining the development project: an ethnographic analysis of the project, an analysis of different brand strategies and an analysis describing the relationship between man and environment. The link between these three elements originates from the fact that product design is part of strategic decision-making, which builds up the company brand. In order to produce the best products possible and therefore the best brand possible, we need to understand both: human experience and brand thinking.

This experiment makes humanistic knowledge visible and doing so propounds how it may be used to support both the creative work and strategic planning of an architectural agency. The produced material can be utilised as an introduction to the meaning of human experience in design and in branding strategies or as an opening remark to discourse over the real-life benefits of transversal competency. It also points out that in the end, noting human experience in our daily work does not require a vast research corpus, but another viewpoint.