Asiantuntijasta esimieheksi - uuden hoitotyön esimiehen kokemukset
Hamari, Emilia; Peltola, Silja (2020)
Hamari, Emilia
Peltola, Silja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103267
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuolto vie suuren osan julkisista varoista ja yhteiskuntamme on tilanteessa, jossa julkisen talouden kestävyysvajeeseen on saatava ratkaisuja. Muutokset sosiaali- ja terveyden alalla toiminnan tehostamiseksi ovat siis välttämättömät ja asettavat haasteita johtamiselle. Esimies on tärkeässä roolissa muutoksen läpiviemisessä ja organisaatiossa tulisikin kiinnittää huomioita myös johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten lisäksi esimiestyötä ja johtamista haastavat tulevaisuudessa suuri eläkepoistuma sosiaali- ja terveysalalta ja uhkakuvat sotealan osaajien vajeesta. Uudella hoitotyön esimiehellä on paljon opittavaa ja sisäistettävää siirtyessään asiantuntijasta esimieheksi. Työntehtävien lisäksi on sisäistettävä täysin uusi rooli hoitotyön esimiehenä. Koulutus antaa hyvän pohjan esimiestyölle, mutta uusi työntekijä tarvitsee myös tukea aloittaessaan uudessa työtehtävässä ja roolissa.
Tutkimuksellinen kehittämistyö tehtiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen ja teemahaastattelun avulla kuvailla, millaisia kokemuksia uudella esimiehellä on siirtyessään asiantuntijasta esimieheksi. Tarkoituksena on myös kuvailla tukitoimia, joita uusi esimies tarvitsee siirtyessään asiantuntijatehtävistä esimiestehtäviin. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on antaa kehittämisehdotus tarvittavista toimenpiteistä, joilla edistetään uuden esimiehen siirtymistä asiantuntijasta esimieheksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa suoritettiin integroitu kirjallisuuskatsaus. Toisessa tutkimusvaiheessa suoritettiin teemahaastattelut, joissa haastateltavina oli Oulun yliopistollisen sairaalan hoitotyön esimiehiä (n=8). Teemahaastattelut analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Kokemus puutteellisesta perehdytyksestä nousi tutkimuksellisessa kehittämistyössä vahvasti esille. Perehdytykseen toivottiin systemaattisuutta ja tavoitteellisuutta. Esimiehille tarjottavat koulutukset nähtiin hyvänä perehdytyksen tukena. Esimiehet toivoivat tehtävänkuvansa kirkastamista. Esimiehet eivät aina tienneet mitä tehtäviä heille kuului eikä henkilökuntakaan ollut esimiehen työnkuvasta tietoinen. Tehtävien epäselvyys ja epärealistiset odotukset henkilökunnalta vaikeuttivat esimiehen työtä. Vertaistuki ja kollegan tuki koettiin tärkeänä ja suunnitelmallisille vertaistukitoimille nähtiin tarvetta. Lisäksi uudelle esimiehelle nimettyä mentor-/tutor-henkilön mahdollisuutta toivottiin. Uutta työtehtävää aloittaessa esimiehille tuli valtavasti uutta tietoa. Tiedon määrä ja hallitsemattomuus koettiin haastavaksi. Esimiehet toivoivat esimiestyössä oleellisen tiedon koostamista yhteen paikkaan, jotta tiedon äärelle olisi helppo palata. Tämän tutkimuksen tulokset antavat tietoa hoitotyön esimiesten kokemuksista esimiestyöstä uuden esimiehen näkökulmasta ja tarvittavista tukitoimista, mitä uusi hoitotyön esimies tarvitsee siirtyessään asiantuntijasta esimieheksi. Tuloksia voidaan hyödyntää esimiestyötä kehitettäessä.
Tutkimuksellinen kehittämistyö tehtiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen ja teemahaastattelun avulla kuvailla, millaisia kokemuksia uudella esimiehellä on siirtyessään asiantuntijasta esimieheksi. Tarkoituksena on myös kuvailla tukitoimia, joita uusi esimies tarvitsee siirtyessään asiantuntijatehtävistä esimiestehtäviin. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on antaa kehittämisehdotus tarvittavista toimenpiteistä, joilla edistetään uuden esimiehen siirtymistä asiantuntijasta esimieheksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa suoritettiin integroitu kirjallisuuskatsaus. Toisessa tutkimusvaiheessa suoritettiin teemahaastattelut, joissa haastateltavina oli Oulun yliopistollisen sairaalan hoitotyön esimiehiä (n=8). Teemahaastattelut analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Kokemus puutteellisesta perehdytyksestä nousi tutkimuksellisessa kehittämistyössä vahvasti esille. Perehdytykseen toivottiin systemaattisuutta ja tavoitteellisuutta. Esimiehille tarjottavat koulutukset nähtiin hyvänä perehdytyksen tukena. Esimiehet toivoivat tehtävänkuvansa kirkastamista. Esimiehet eivät aina tienneet mitä tehtäviä heille kuului eikä henkilökuntakaan ollut esimiehen työnkuvasta tietoinen. Tehtävien epäselvyys ja epärealistiset odotukset henkilökunnalta vaikeuttivat esimiehen työtä. Vertaistuki ja kollegan tuki koettiin tärkeänä ja suunnitelmallisille vertaistukitoimille nähtiin tarvetta. Lisäksi uudelle esimiehelle nimettyä mentor-/tutor-henkilön mahdollisuutta toivottiin. Uutta työtehtävää aloittaessa esimiehille tuli valtavasti uutta tietoa. Tiedon määrä ja hallitsemattomuus koettiin haastavaksi. Esimiehet toivoivat esimiestyössä oleellisen tiedon koostamista yhteen paikkaan, jotta tiedon äärelle olisi helppo palata. Tämän tutkimuksen tulokset antavat tietoa hoitotyön esimiesten kokemuksista esimiestyöstä uuden esimiehen näkökulmasta ja tarvittavista tukitoimista, mitä uusi hoitotyön esimies tarvitsee siirtyessään asiantuntijasta esimieheksi. Tuloksia voidaan hyödyntää esimiestyötä kehitettäessä.