Kokemuksia kohtaamisista kätilön kanssa raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana : Huolehtiva ja ei-huolehtiva kohtaaminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvailevaa tietoa suomalaisten naisten kokemuksista kätilön huolehtivasta ja ei-huolehtivasta kohtaamisesta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana synnyttäneen naisen näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kätilötyön ja -koulutuksen kehittämisen tueksi.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää pääkaupunkiseudulla synnyttänyttä naista, joilla oli omakohtaisia kokemuksia kätilöiden kohtaamisista raskauden, synnytyksen tai lapsivuoteen aikana. Aineisto analysoitiin Vancouver-Koulukunnan fenomenologisen tutkimusprosessin etenemisohjeiden mukaisesti.

Opinnäytetyön tulosten mukaan huolehtivaan ja ei-huolehtivaan kohtaamisen kokemukseen kätilön kanssa vaikuttivat useat eri tekijät. Äidit kokivat tulleensa huolehtivasti kohdatuksi, kun kätilö huomioi äitien yksilölliset tarpeet ja toiveet. Kätilöiden ammattitaitoisuus oli äideille tärkeää, ammattitaitoinen kätilö kunnioitti äidin kehoa, antoi tietoa ja oli varmaotteinen. Äidit halusivat olla aktiivisesti mukana synnytystään koskevassa päätöksenteossa ja saada kätilöiltä ohjausta ja tietoa. Kätilön kohdatessa äidit huolehtivasti, äidit tunsivat turvallisuuden tunnetta, tulivat kuulluksi ja kunnioitetuksi sekä saivat voimaa jaksaa synnytyksen loppuun. Kätilön kohdatessa äidit kiireettömästi ja koko perhe huomioiden, äidit kokivat kätilön välittävän ja olevan kiinnostunut äidin ja perheen voinnista.

Ei-huolehtivaan kohtaamiskokemukseen vaikutti äidin kipujen, pelkojen ja ajatusten vähättely. Myös kiireen näkyminen kätilön toiminnassa sekä riittämätön ohjauksen ja tiedon saaminen saivat äidit kokemaan kohtaamisen kätilön kanssa ei-huolehtivaksi. Erityisesti äidit jäivät kaipaamaan suullista ohjausta. Äidit kokivat jääneensä yksin sekä vaille hoitoa ja tukea. Kätilön koettiin myös olleen välinpitämätön ja epäammattimainen. Epäammattimaisen kätilön kanssa kommunikointi ja yhteistyö oli haastavaa.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että äideille on tärkeää tulla huolehtivasti kohdatuksi kätilön toimesta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana. Kohtaamiskokemuksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Kätilö on siis merkittävässä roolissa äidin kokemuksiin vaikuttajana.

Purpose of this study was to produce descriptive information about how Finnish women experience caring and uncaring encounter with a midwife during pregnancy, childbirth and postnatal period. The aim was to generate information for improvement of midwifery and development of midwifery education.

This study was performed as a qualitative study applying the phenomenological approach. The study material consists of four interviews with women who recently gave birth, thus having first-hand experience on encounters with midwifes during pregnancy, childbirth or postnatal period. The material was analyzed with phenomenological protocol as proposed by the Vancouver-School.

Our results indicate that the experience of caring and uncaring encounter with a midwife was affected by multiple factors. Women experienced a caring encounter when the midwife acknowledged personal needs and hopes of the women. Professional skills of midwifes were also highly appreciated. A skillful midwife was sure handed, respected the body of the women and provided information. Women preferred to be involved in the decision-making related to their giving birth and hoped for guidance and knowledge from the midwife. When encountered caringly, the women felt a sense of security. They felt that they were heard and respected and they empowered to carry on the labour. If encountered with consideration for the whole family and without haste, the women felt that the midwife was caring and interested in the well-being of the whole family.

An uncaring encounter experience was affected by underestimation of fears, thoughts and pains of the women. Visible hurry, insufficient guidance and information made the women feel their encounter with the midwife uncaring. Especially the women felt the need for verbal guidance. Uncaring midwifes seemed unprofessional and inappropriate. The women felt left alone and uncared for. Communication and cooperation with an uncaring midwife felt difficult.

Our results show that it is important for women to be encountered caringly by midwifes during pregnancy, childbirth and postnatal period. Midwifes have a significant role in affecting the experiences of women.