“Siskot ymmärtävät - kukaan ei vähättele toisen kokemusta”: Ikääntyneiden kokema lähisuhdeväkivalta ja vertaistuen merkitys

Abstract

Työn tarkoituksena on kuvailla lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden, kotona asuvien ikääntyneiden kokemusta vertaistuen merkityksestä. Kokemusten pohjalta kuvailemme, miten vertaistuki on ikääntyneen kokemuksen mukaan vaikuttanut asian käsittelyssä, ja mitä tulisi ottaa huomioon lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, sekä vertaistukea- ja toimintaa järjestettäessä. Tutkimuksen myötä saadaan esille tärkeää kokemustietoa edelleen vähän puhutusta aiheesta. Työmme yhteistyökumppanina on Oulun ensi- ja turvakoti ry.

Työn tavoitteena on kuvailla vertaistuen merkitystä lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle ikääntyneelle, jolloin sosiaalialan ammattilaiset voivat käyttää tietoa vertaistukiryhmän perustamiseen, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Työn tulokset auttavat ammattilaisia lähisuhdeväkivallan sopivanlaisessa puheeksi ottamisessa, ikäluokan erityispiirteet huomioiden.

Työmme tietoperustassa määrittelemme käsitteitä ikääntynyt, lähisuhdeväkivalta sekä vertaistuki. Käsittelemme erityisesti ikääntyneiden kokemaa lähisuhdeväkivaltaa sekä ikäryhmään liittyviä erityispiirteitä ja riskitekijöitä lähisuhdeväkivallan ja vertaistuen suhteen. Aiheen sensitiivisyyden vuoksi käytimme tutkimusmenetelmänä kyselylomaketta, johon Oulun ensi- ja turvakoti ry:n vertaistukiryhmän osallistujat vastasivat.

Työmme päätuloksina saatiin esille kokemuksia vertaistuen merkityksestä. Vertaistukiryhmässä voidaan ymmärtää toisten kokemusta ja tulla myös itse ymmärretyksi. Vertaistukiryhmään osallistumista pidettiin todella tärkeänä ja sen koettiin tukevan lähisuhdeväkivaltaan liittyvien asioiden käsittelyä. Vertaistukitoiminnalla on iso merkitys lähisuhdeväkivaltaa kokeneen ikääntyneen hyvinvointiin. Hyvinvointia tukee henkisen ja sosiaalisen tuen saaminen. Tunne siitä, että muilla on samanlaisia kokemuksia kuin itsellä, koettiin vahvistavan sosiaalisen tuen saamista. Tuloksista saimme esille vertaistukitoiminnan järjestämiseen liittyviä olennaisia tekijöitä.

Jatkokehittämisideana kokisimme tärkeäksi selvittää, kuinka ihmiset ohjautuvat tämän kaltaiseen vertaistukitoimintaan ja kuinka hyvin julkisessa palvelujärjestelmässä on tietoa esimerkiksi tällaisesta, lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ikääntyneille suunnatusta vertaistukitoiminnasta. Työssämme nousi esille tarve mahdollisen lähisuhdeväkivallan systemaattiseen puheeksi ottamiseen, säännöllisesti esimerkiksi lääkärintarkastusten yhteydessä. Puheeksi ottamiseen voisi kehittää toimintamallin, joka tekisi kysymisestä helpompaa, ja toisi asiakkaille selkeitä tilaisuuksia kertoa asiasta.