Paine-eron mukaan säätyvä ilmanvaihto
Karjala, Jaakko (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003113344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003113344
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on tarkoitus perehtyä Rejlers Finland Oy:n tekemiin ilmanvaihtosuunnitelmiin Espoossa sijaitsevaan kouluun ja tutkia, vastaako urakoitsijoiden asentaman ilmanvaihdon ja automaation toiminta suunnitelmia, millä pidetään rakennus aina hieman alipaineisena. Koulun ilmanvaihto on suunniteltu tarpeenmukaiseksi ja sitä säädetään lämpötilan, hiilidioksidin ja ulkovaipan yli vaikuttavan paine-eron mukaan. Ilmavirtojen säätö lämpötilaan ja hiilidioksidipitoisuuteen perustuen on jo tunnettu ja yleisesti käytetty säätötapa, mutta jatkuvaan paine-ero mittaukseen perustuva säätö ei tätä vielä ole. Tästä syystä työssä keskitytään paine-eron mukaiseen säätöön eikä muihin edellä mainittuihin säätötapoihin.
Tavoitteena on tuottaa IV-suunnittelijoille ohjeita samankaltaisten järjestelmien suunnitteluun, tuoda esiin mahdollisia ongelmakohtia, jotka on syytä ottaa huomioon rakentamisen eri vaiheissa, ja lisätä tietoisuutta epäsuotuisien painesuhteiden aiheuttamista ongelmista.
Opinnäytetyötä varten tehtiin ilmavirtojen tarkistusmittauksia eri tiloissa ja verrattiin niitä rakennusautomaation tallentamaan ilmanvaihdon mittaushistoriaan. Rakennusautomaatiojärjestelmä on ohjelmoitu tallentamaan, automaatioon kytkettyjen anturien ja laitteiden mittausarvot koko korjauksen jälkeiseltä käyttöajalta. Tallennettua dataa, ilmavirtamittauksia ja suunnitelmia analysoimalla saatiin todettua järjestelmän toimivuus.
Tutkimuksista kävi ilmi, ettei kaikissa tiloissa toiminta ollut suunnitelmien mukaista, mutta osassa tiloista järjestelmä toimi kuten kuuluikin. Useiden tilojen ongelmana oli ylipaineisuus, joka johtuu pääosin virheellisesti ohjelmoidusta automaatiosta. Ongelmat vaikuttivat olevan kuitenkin helposti korjattavissa. Pidemmällä aikavälillä, kalliita ja hankalasti korjattavia ongelmia olisi voinut syntyä esimerkiksi rakenteiden kosteusvaurioina liiallisen sisätilojen ylipaineen vuoksi. Suositukset ylittäviä alipaineisuuksia ei esiintynyt kuin hetkittäisinä painesuhteiden heilahteluina.
Tavoitteena on tuottaa IV-suunnittelijoille ohjeita samankaltaisten järjestelmien suunnitteluun, tuoda esiin mahdollisia ongelmakohtia, jotka on syytä ottaa huomioon rakentamisen eri vaiheissa, ja lisätä tietoisuutta epäsuotuisien painesuhteiden aiheuttamista ongelmista.
Opinnäytetyötä varten tehtiin ilmavirtojen tarkistusmittauksia eri tiloissa ja verrattiin niitä rakennusautomaation tallentamaan ilmanvaihdon mittaushistoriaan. Rakennusautomaatiojärjestelmä on ohjelmoitu tallentamaan, automaatioon kytkettyjen anturien ja laitteiden mittausarvot koko korjauksen jälkeiseltä käyttöajalta. Tallennettua dataa, ilmavirtamittauksia ja suunnitelmia analysoimalla saatiin todettua järjestelmän toimivuus.
Tutkimuksista kävi ilmi, ettei kaikissa tiloissa toiminta ollut suunnitelmien mukaista, mutta osassa tiloista järjestelmä toimi kuten kuuluikin. Useiden tilojen ongelmana oli ylipaineisuus, joka johtuu pääosin virheellisesti ohjelmoidusta automaatiosta. Ongelmat vaikuttivat olevan kuitenkin helposti korjattavissa. Pidemmällä aikavälillä, kalliita ja hankalasti korjattavia ongelmia olisi voinut syntyä esimerkiksi rakenteiden kosteusvaurioina liiallisen sisätilojen ylipaineen vuoksi. Suositukset ylittäviä alipaineisuuksia ei esiintynyt kuin hetkittäisinä painesuhteiden heilahteluina.