Työterveyshuollon vaikuttavuuden mittaaminen
Nyman-Selin, Heli (2011)
Nyman-Selin, Heli
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090712900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090712900
Tiivistelmä
Työterveyshuollon ammattimainen toimintatapa sisältää oman toiminnan arviointia ja seurantaa. Kaikissa työterveyshuoltoa käsittelevissä laissa ja asetuksissa mainitaan vaikuttavuus jossain muotoa. Työterveyshuollon toiminta- tai laatujärjestelmissä on määritelty tavoitteita sekä mittareita tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi. Työterveyshuollon kustannusten erääksi korvausperusteeksi on kaavailtu työterveyshuollon vaikuttavuutta ja osoittamista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten vaikuttavuutta mitataan työterveyshuollossa ja mitä mittareita oli käytössä sekä sitä vastaako toiminta vaikuttavuuden osalta toimintajärjestelmän tavoitteita. Lisäksi haluttiin saada tietoa vaikuttavuuden arviointimalleista, joita voitaisiin käyttää myös työterveyshuollon toiminnassa.
Tämä opinnäytetyö koostuu tutkimuksesta, jossa selvitettiin työterveyshuollon vaikuttavuuden mittausta eräässä yksityisessä työterveyshuollon yksikössä sekä kirjallisuuskatsauksen osuudesta. Yksikössä oli käytössä toimintajärjestelmä, johon oli kirjattu työterveyshuollon vaikuttavuuden mittarit ja tavoitetasot. Tässä vaikuttavuuden arvioinnissa on käytetty apuna erilaisia toiminnan tunnuslukuja ja tulokset on saatu sisällön analyysillä sekä kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmällä. Mittaamisen kohteena oli sekä työympäristöön että yksilöön kohdistuva toiminta. Tutkimuksen aineistona oli vuonna 2009 tehdyt työpaikkaselvitykset sekä terveystarkastusten lukumäärä ja henkilökohtaisten terveyssuunnitelmien määrä.
Tutkimuksessa mitattiin vuoden 2009 (n = 20) työpaikkaselvityksten kriteerien mukaiset arvot, jotka jäivät alle tavoitetason. Kokonaisarvojen tavoitekeskiarvo oli 6.0 ja saatu tulos oli 5.0. Kolmen (15.0 %) työpaikkaselvitysraportin kokonaisarvo jäi alle tavoitteena olleen vähimmäisarvon 4.0. Yksi työpaikkaselvitysraportti sai suurimman arvon kaikissa kriteereissä. Kaikkiaan 17 (85.0 %) työpaikkaselvitystä sai kokonaisarvoksi vähintään 4.0. Terveystarkastuksista (n = 2093) oli henkilökohtaisten terveyssuunnitelmien osuus 14.4 % (n = 303), jossa tavoitetaso oli 70.0 %. Mittareiden valinnan tulee perustua hyvään työterveyshuoltokäytäntöön ja niiden tulisi ohjata toimintaa siihen suuntaan. Kypsä organisaatio ja prosessiajattelun kehittyminen luovat edellytykset täsmälliselle määritykselle mitä toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten vaikuttavuutta mitataan työterveyshuollossa ja mitä mittareita oli käytössä sekä sitä vastaako toiminta vaikuttavuuden osalta toimintajärjestelmän tavoitteita. Lisäksi haluttiin saada tietoa vaikuttavuuden arviointimalleista, joita voitaisiin käyttää myös työterveyshuollon toiminnassa.
Tämä opinnäytetyö koostuu tutkimuksesta, jossa selvitettiin työterveyshuollon vaikuttavuuden mittausta eräässä yksityisessä työterveyshuollon yksikössä sekä kirjallisuuskatsauksen osuudesta. Yksikössä oli käytössä toimintajärjestelmä, johon oli kirjattu työterveyshuollon vaikuttavuuden mittarit ja tavoitetasot. Tässä vaikuttavuuden arvioinnissa on käytetty apuna erilaisia toiminnan tunnuslukuja ja tulokset on saatu sisällön analyysillä sekä kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmällä. Mittaamisen kohteena oli sekä työympäristöön että yksilöön kohdistuva toiminta. Tutkimuksen aineistona oli vuonna 2009 tehdyt työpaikkaselvitykset sekä terveystarkastusten lukumäärä ja henkilökohtaisten terveyssuunnitelmien määrä.
Tutkimuksessa mitattiin vuoden 2009 (n = 20) työpaikkaselvityksten kriteerien mukaiset arvot, jotka jäivät alle tavoitetason. Kokonaisarvojen tavoitekeskiarvo oli 6.0 ja saatu tulos oli 5.0. Kolmen (15.0 %) työpaikkaselvitysraportin kokonaisarvo jäi alle tavoitteena olleen vähimmäisarvon 4.0. Yksi työpaikkaselvitysraportti sai suurimman arvon kaikissa kriteereissä. Kaikkiaan 17 (85.0 %) työpaikkaselvitystä sai kokonaisarvoksi vähintään 4.0. Terveystarkastuksista (n = 2093) oli henkilökohtaisten terveyssuunnitelmien osuus 14.4 % (n = 303), jossa tavoitetaso oli 70.0 %. Mittareiden valinnan tulee perustua hyvään työterveyshuoltokäytäntöön ja niiden tulisi ohjata toimintaa siihen suuntaan. Kypsä organisaatio ja prosessiajattelun kehittyminen luovat edellytykset täsmälliselle määritykselle mitä toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan.