Osteopatia traumaperäisen stressihäiriön hoidossa
Aalto, Eveliina; Jalava, Minnamari (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003173581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003173581
Tiivistelmä
Suomessa 100 000:sta traumaattisen tapahtuman kokeneista 20–30%:lle kehittyy traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Kyseistä psykiatrista häiriötä hoidetaan ensisijaisesti psykoterapialla ja masennuslääkkeillä. Mahdollisuus käyttää osteopatiaa traumatisoituneiden hoidossa on toistaiseksi heikosti tunnettua Suomessa. Tässä opinnäytetyössä koottiin ja jalostettiin tietoa osteopatian mahdollisuuksia vaikuttaa traumaperäisen stressihäiriön paranemisprosessiin, tarkoituksena kartoittaa osteopaattisia lähestymistapoja traumaperäisen stressihäiriön hoitoon.
Traumaperäisen stressihäiriön ymmärtämiseksi ja osteopaattisen hoidon soveltuvuuden hahmottamiseksi trauman hoidon yhteydessä työssä on esitelty keskeisinä teemoina sietoikkuna ja polyvagaaliteoria sekä osteopaattinen hermostohormonaalinen ja biopsykososiaalinen hoitomalli. Integroivan kirjallisuuskatsauksen kautta koostettiin osteopaattista tutkimustietoa autonomisen hermoston ja psyykkisen kuormittuneisuuden hoitamisesta. Osteopaattisen ammattikirjallisuuden aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta kartoitettiin osteopaattisten hoitokäytäntöjen keskeisiä tekijöitä psyykkisen terveyden ja traumaperäisen stressihäiriön yhteydessä.
Tulokset osoittavat osteopaattisen hoidon kyvyn vaikuttaa muun muassa autonomiseen hermostoon, HPA-akseliin, immuunitoimintaan, interoseptioon ja PTSD:n oireista univaikeuksiin, uupumukseen ja masentuneisuuteen. Lisäksi osteopaattisen hoidon todettiin vähentävän elinjärjestelmien uupumista ja vahvistavan kehon rajojen hahmotusta ja keho–mieli-yhteyttä. Aineistosta nousi tärkeänä esille laadukkaan terapeuttisen suhteen vaikutus paranemisprosessiin ja osteopaatin kompetenssit turvallisen trauman hoidon takaamiseksi.
Tuloksista pääteltiin osteopatian soveltuvan PTSD:tä sairastavalle sen vahvistaessa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja monitahoisesti sietoikkunaa tukien. Lisäksi laadukas osteopaatti–asiakas-vuorovaikutus todettiin tukevan paranemisprosessia biopsykososiaalisen hoitomallin ja polyvagaaliteoriaan pohjautuen.
Opinnäytetyön tuotokseksi rakentui synteesikaavio, joka esittää osteopaattisen lähestymistavan PTSD:n hoitoon. Synteesikaavion avulla opinnäytetyön tavoite PTSD:n osteopaattiseen hoitoon liittyvän tiedon kokoamisesta ja yhdistämisestä katsottiin saavutetuksi. Työ nähdään alustavana hahmotelmana osteopaattisesta lähestymistavasta traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Jatkotutkimusaiheena ehdotettiin PTSD:n hoitoon tarvittavan ammattiosaamisen ja jatkokoulutuksen selvittämistä.
Traumaperäisen stressihäiriön ymmärtämiseksi ja osteopaattisen hoidon soveltuvuuden hahmottamiseksi trauman hoidon yhteydessä työssä on esitelty keskeisinä teemoina sietoikkuna ja polyvagaaliteoria sekä osteopaattinen hermostohormonaalinen ja biopsykososiaalinen hoitomalli. Integroivan kirjallisuuskatsauksen kautta koostettiin osteopaattista tutkimustietoa autonomisen hermoston ja psyykkisen kuormittuneisuuden hoitamisesta. Osteopaattisen ammattikirjallisuuden aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta kartoitettiin osteopaattisten hoitokäytäntöjen keskeisiä tekijöitä psyykkisen terveyden ja traumaperäisen stressihäiriön yhteydessä.
Tulokset osoittavat osteopaattisen hoidon kyvyn vaikuttaa muun muassa autonomiseen hermostoon, HPA-akseliin, immuunitoimintaan, interoseptioon ja PTSD:n oireista univaikeuksiin, uupumukseen ja masentuneisuuteen. Lisäksi osteopaattisen hoidon todettiin vähentävän elinjärjestelmien uupumista ja vahvistavan kehon rajojen hahmotusta ja keho–mieli-yhteyttä. Aineistosta nousi tärkeänä esille laadukkaan terapeuttisen suhteen vaikutus paranemisprosessiin ja osteopaatin kompetenssit turvallisen trauman hoidon takaamiseksi.
Tuloksista pääteltiin osteopatian soveltuvan PTSD:tä sairastavalle sen vahvistaessa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja monitahoisesti sietoikkunaa tukien. Lisäksi laadukas osteopaatti–asiakas-vuorovaikutus todettiin tukevan paranemisprosessia biopsykososiaalisen hoitomallin ja polyvagaaliteoriaan pohjautuen.
Opinnäytetyön tuotokseksi rakentui synteesikaavio, joka esittää osteopaattisen lähestymistavan PTSD:n hoitoon. Synteesikaavion avulla opinnäytetyön tavoite PTSD:n osteopaattiseen hoitoon liittyvän tiedon kokoamisesta ja yhdistämisestä katsottiin saavutetuksi. Työ nähdään alustavana hahmotelmana osteopaattisesta lähestymistavasta traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Jatkotutkimusaiheena ehdotettiin PTSD:n hoitoon tarvittavan ammattiosaamisen ja jatkokoulutuksen selvittämistä.