Ensin pitää rikkoa muuri : kahdensuuntaisuus kotoutumisessa

Abstract

Maahanmuutosta ja sen haasteista on puhuttu viime vuosina paljon. Viime aikoina on alettu keskustella yhä enemmän myös kotoutumisesta ja kahdensuuntaisesta kotoutumisesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kahdensuuntaisuus toteutuu kotoutumisessa ja miten sitä voisi kehittää ja tukea kohtaamisissa. Tavoitteena oli saada kotoutujan oma ääni kuuluviin ja saada tietoa kotoutumisesta sekä kehittämistarpeista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mikä tukee kotoutumista ja kotoutujan osalllisuutta, sekä tuoda esille kokemusasiantuntijoiden näkökulmia kotoutumiseen. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla haastattelemalla kokemusasiantuntijoita. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksia käsiteltiin haastatteluiden sisällöstä käsin. Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen peilaten.

Tutkimuksen perusteella kahdensuuntaisuus ei ainakaan kaikilta osin vaikuta toteutuvan kotoutumisessa. Kotoutuminen toteutuu osittain vain yhteen suuntaan, ja sen kehittämisessä kahdensuuntaiseksi tarvitaan vielä syvempää ymmärrystä kotoutumisesta ja siihen vaikuttavista seikoista. Kotoutumisen tukemisessa rahallista tukea merkittävämpää saattaa olla osaamisen tunnistaminen, kannustus ja rohkaisu omien kykyjen hyödyntämiseen. Osallisuuden tukemisessa oikean tiedon saamisella ja omien mahdollisuuksien löytämisellä sekä kielen oppimisella on iso merkitys.

Kotoutujia ei välttämättä edelleenkään nähdä yksilöllisesti omine taitoineen, taustoineen, kykyineen ja haaveineen. Vaikuttaa siltä, että heitä ohjataan osittain yksipuolisesti suppeasti tietyille aloille työssä ja opiskelussa. Kohtaamisissa kotoutujan oma ääni ei välttämättä kuulu riittävästi. Luottamuksen syntymisessä hyvä vuorovaikutus ja kuunteleminen ilman ennakko-oletuksia luovat pohjaa yhteiselle ymmärrykselle kahdensuuntaisen kotoutumisen toteutumiseksi.

The aim was to determine, how the two-way integration is realized and how it should be supported within encounters, what supports the integration and the immigrants´ participation. The purpose was to make immigrants´ own voice heard, to get information concerning integration and requirements of the development and to bring out the viewpoints of the experts of experience at the integration. The study was qualitative in nature and based on interviews with the experts of experience. The data were collected through semi-structured theme interviews and analyzed using qualitative content analysis.

The results indicated that the integration is not entirely at any rate appeared to be realized as two-way. More considerable than the financial support may be the recognition of expertise and encouragement to utilize one´s own potential and learning the language can support the participation. These results indicate that immigrants are not necessarily seen individually with their own skills, backgrounds, abilities and dreams and they are partly one-sided directed to certain trades within the labor and study. Within the encounters the immigrants´ own voice is not necessarily sufficiently heard. Deeper understanding of the integration and the contributory matters is needed.