Kuuro asiakas suun terveydenhuollon palveluissa

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvailla kuurojen asiakkaiden kokemuksia suun terveydenhuollon palveluista ja siitä, miten heidän kuulovammaansa liityvät erityispiirteet otetaan huomioon hammashoidon toimenpiteissä ja ympäristössä.

Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineiston keruu suoritettiin avoimella kyselylomakkeella. Avoimet kysymykset järjestettiin tutkimustehtäviä mukaillen eri teemoihin. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tiedonantajina olivat seitsemän viittomakielistä kuuroa aikuista. Teoreettisissa lähtökohdissa kuvailtiin ensin suun terveydenhuollon henkilöstöä ja heidän toimenkuvaansa. Tämän jälkeen opinnäytetyössä perehdyttiin kuurojen ja huonokuuloisten maailmaan ja heihin liittyviin erityispiirteisiin eri teorialähteiden ja tutkimustulosten kautta. Tämän jälkeen siirryin käsittelemään kuulovammaisen kohtaamista ja kommunikoinnin onnistumista suun terveydenhuollon palveluissa.

Tutkimustuloksista selvisi, että suurin ongelma kuulevan suun terveydenhuollon henkilökunnan ja kuulovammaisen asiakkaan välillä ovat kommunikaatio-ongelmat. Näitä ovat esimerkiksi hoitohenkilökunnan osaamattomuus käyttää perusviittomia tai haluttomuus vaihtoehtoisiin kommunikointimenetelmiin. Ongelmia aiheuttavat myös toimenpiteissä käytettävät suu-nenäsuojukset, jotka estävät huulilta luvun. Sekä katsekontaktin puute että häiritsevä valaistus vaikeuttavat huuliolukua, jota osa kuuroista käyttää. Tämän lisäksi ongelmiksi koettiin tulkkipalvelut, jotka koettiin työlääksi tilata. Tutkimustulosten mukaan kuurot toivovat suun terveydenhuollon henkilökunnalta enemmän kuurotietoisuutta. Ongelmaksi nousivat myös sähköisten ajanvarausten puute sekä pelkkään auditiiviseen tiedottamiseen tarkoitetut järjestelmät hammashoitopalveluissa. Tutkimustulosten avulla suun terveyenhuollon palveluita voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin kuulovammaisten erityistarpeita ja hammashoitohenkilökuntaa voitaisiin kouluttaa nykyistä paremmin kuurotietoisuuteen.

Avainsanat: kuuro, huonokuuloinen, kuulovammainen, suun terveydenhuolto, kommunikointi

AIM: The aim of my thesis was to describe the experiences of deaf customers in oral health care services and how the peculiarities of their hearing loss were taken into account during dental procedures and in a dental health care environment.

METHOD: The thesis was a qualitative study and the data was collected by open-ended questionnaires. Questions were organized in different themes according to the research tasks. The data was analyzed by the themes. The informants were seven deaf adults using sign language. First, the job description of oral health care staff was described in the theoretical basis. Then the study focused on the world of the deaf and hearing-impaired and their specific characteristics using the different sources of theory and research findings. Afer that I moved to explore how the deaf were encountered in oral health care services and how the communication with them worked out.

RESULTS: The results showed that the biggest problems between the hearing health care staff and their deaf clients were communication problems. For example, medical personnel were incapable to use basic sign language or unwilling to use alternative methods of communication. Problems were also caused by the masks used during the procedures. They prevented lip reading. The lack of eye contact and disturbing lighting made it difficult to use lip reading which is the method that some deaf people use. In addition, the interpreter services were difficult to use because they were considered difficult to arrange. The results showed that deaf people expected oral health care staff to be more aware of the problems when treating deaf people. The problem was also the lack of possibilities to use electronic appointment systems, and the use of auditory communication systems as the only information method in dental services.

CONCLUSION: With the results of this study oral health care services could be developed to meet the specific needs of deaf people better and the results could be used to train the dental staff for better deaf awareness.

Keywords: deaf, hard of hearing, oral health care, communication