Byströmin Ohjaamon asiakaslähtöinen kehittäminen: Nuorten kokemuksia ohjauksesta ja asiakaslähtöisyydestä
Visuri, Anna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003203709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003203709
Tiivistelmä
Valtakunnallinen Ohjaamotoiminta tarjoaa alle 30 vuotiaille nuorille palveluita monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Byströmin Ohjaamo tarjoaa Oululaisille matalan kynnyksen palveluita saman katon alta. Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Byströmin Ohjaamon käyttäjien, tässä nuorten, kokemaa ja kuvaamaa tietoa ohjauksessa toteutuneista Byströmin Ohjaamon periaatteista.
Tietoperustana toimii kokonaisvaltainen ohjaus sekä asiakaslähtöisyys Ohjaamoissa. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin nuorten (N=7) teemahaastatteluilla. Tutkimusaineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tutkimustuloksiksi muodostui yksilöllinen ohjaus, ryhmämuotoinen ohjaus, palveluiden saatavuus ja osallisuus palveluiden kehittämiseen. Nuoret kokivat saavansa kokonaisvaltaista ja henkilökohtaista ohjausta. He kokivat, että omaa toimijuuttaan on vahvistettu ohjauksessa sekä heidän tavoitteensa ja suunnitelmallisuus olivat vahvasti esillä ohjauksessa. Ohjauksessa koettiin haasteita, jotka liittyivät ohjaussuhteen muutoksiin. Ryhmämuotoisesta toiminnasta nuoret olivat saaneet konkreettisia työkaluja itselleen koskien heidän elämäntilannettaan sekä nauttineet hyvästä ilmapiiristä. Ryhmämuotoisen toiminnan tärkeimmäksi asiaksi koettiin vertaisuus. Palveluiden saatavuudesta nuorilla oli kokemuksia monialaisten palveluiden hyödyistä. Tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Vertaiskokemusten kuulemista ja kertomista pidettiin tärkeänä. Osallisuuden kokemukset koko palvelun kehittämiseen kuvastivat osallisuutta ja osattomuutta. Nuoret pitivät vaikuttamista tärkeänä, mutta osa nuorista ei ollut kokenut, että voisi vaikuttaa koko palveluun.
Tutkimustulokset hyödynnettiin kehittämistoimintaan. Työntekijöille järjestettiin koulutustapahtumia, joissa tutkimustuloksia käsiteltiin: Miten voimme ottaa huomioon nuorten kokemuksia Byströmin Ohjaamossa? Työntekijät (N=24) nostivat dynaamisen fasilitoinnin kautta: Nuoren kohtaaminen sekä sosiaaliset kontaktit ja nuorten kohtaamisten mahdollistaminen. Millä tavoin nuoret voisivat osallistua palveluiden kehittämiseen? Byströmin Ohjaamon palveluiden selkeyttäminen ja avaaminen. Byströmin Ohjaamon rooli nuoren ohjauksessa. Työn vaikuttavuuden eri tasot näkyväksi. Mitä matala kynnys on nyt ja mihin se voisi vielä kehittyä? Tarve henkilöstön yhteiselle keskustelulle. Nousseet asiat viedään kehittämistyöryhmään.
Tietoperustana toimii kokonaisvaltainen ohjaus sekä asiakaslähtöisyys Ohjaamoissa. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto kerättiin nuorten (N=7) teemahaastatteluilla. Tutkimusaineisto nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tutkimustuloksiksi muodostui yksilöllinen ohjaus, ryhmämuotoinen ohjaus, palveluiden saatavuus ja osallisuus palveluiden kehittämiseen. Nuoret kokivat saavansa kokonaisvaltaista ja henkilökohtaista ohjausta. He kokivat, että omaa toimijuuttaan on vahvistettu ohjauksessa sekä heidän tavoitteensa ja suunnitelmallisuus olivat vahvasti esillä ohjauksessa. Ohjauksessa koettiin haasteita, jotka liittyivät ohjaussuhteen muutoksiin. Ryhmämuotoisesta toiminnasta nuoret olivat saaneet konkreettisia työkaluja itselleen koskien heidän elämäntilannettaan sekä nauttineet hyvästä ilmapiiristä. Ryhmämuotoisen toiminnan tärkeimmäksi asiaksi koettiin vertaisuus. Palveluiden saatavuudesta nuorilla oli kokemuksia monialaisten palveluiden hyödyistä. Tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Vertaiskokemusten kuulemista ja kertomista pidettiin tärkeänä. Osallisuuden kokemukset koko palvelun kehittämiseen kuvastivat osallisuutta ja osattomuutta. Nuoret pitivät vaikuttamista tärkeänä, mutta osa nuorista ei ollut kokenut, että voisi vaikuttaa koko palveluun.
Tutkimustulokset hyödynnettiin kehittämistoimintaan. Työntekijöille järjestettiin koulutustapahtumia, joissa tutkimustuloksia käsiteltiin: Miten voimme ottaa huomioon nuorten kokemuksia Byströmin Ohjaamossa? Työntekijät (N=24) nostivat dynaamisen fasilitoinnin kautta: Nuoren kohtaaminen sekä sosiaaliset kontaktit ja nuorten kohtaamisten mahdollistaminen. Millä tavoin nuoret voisivat osallistua palveluiden kehittämiseen? Byströmin Ohjaamon palveluiden selkeyttäminen ja avaaminen. Byströmin Ohjaamon rooli nuoren ohjauksessa. Työn vaikuttavuuden eri tasot näkyväksi. Mitä matala kynnys on nyt ja mihin se voisi vielä kehittyä? Tarve henkilöstön yhteiselle keskustelulle. Nousseet asiat viedään kehittämistyöryhmään.