Innostutaan ICT:stä! : Osallistavaa koulutussuunnittelua kansalaisopistossa
Ahonen, Laura (2020)
Ahonen, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003233759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003233759
Tiivistelmä
Digitalisaation kehittyessä suuri osa julkisista ja yksityisesti tarjotuista palveluista on siirtynyt tai siirtymässä verkkoon. Selviytyäkseen yhteiskunnassa kansalaisilta vaaditaan yhä enemmän tietoja ja taitoja toimia moninaistuvissa tietoverkoissa. Vapaan sivistystyön kautta tuetaan kansalaisten osallisuutta ja lisätään heidän valmiuksiaan toimia yhteiskunnassa tarjoamalla tieto- ja viestintätekniikan (tvt) peruskursseja.
Tvt-kurssien suosio on kuitenkin hiipunut tasaisesti 2010-luvulla, vaikka yhteiskunnan digitalisaatiokehitys on jatkunut kiivaana. Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC 2012) mukaan aikuisten tieto- ja viestintätekniset taidot eivät ole riittävällä tasolla verrattuna yhteiskunnan vaatimuksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pienten maaseutukuntien maahanmuuttajien, työttömien ja ikääntyneiden tietoteknisten taitojen kursseille osallistumisen esteitä ja toiveita kurssien kehittämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kehittämistyötä varten, jotta tietotekniikan kursseista voidaan rakentaa opiskelemaan innostava opintokokonaisuus. Lisäksi tutkija halusi lisätä ymmärrystään tietoteknisten taitojen opettamisesta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Kehittämistutkimuksen kohderyhmään kuuluivat maahanmuuttajat, työttömät työnhakijat ja ikääntyvät pienten maaseutukuntien asukkaat. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin NGT-tekniikka (nominal group technique) ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Aineisto kerättiin ryhmittäin, maahanmuuttajat (n = 14), työttömät työnhakijat (n = 6) ja ikääntyneet (n = 8).
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että matala tulotaso ja siihen liittyvä laitteiden puute, pitkät välimatkat ja kulkemisen vaikeudet sekä tietämättömyys kurssien sisällöstä muodostuivat osallistumisen esteiksi. Edellä mainittujen lisäksi muut elämäntilanteisiin liittyvät velvollisuudet, vastuut ja harrastukset nähtiin tärkeämpinä kuin tietoteknisten taitojen opiskelu. Kursseihin liittyvissä toiveissa osallistujat mainitsivat kurssitarjonnan monipuolistamisen, käytännönläheisen opetuksen, pienet opetusryhmät ja hitaan etenemistahdin. Ikääntyneet toivoivat myös tasokursseja edistyneemmille opiskelijoille. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millaisia opintokokonaisuuksia kohderyhmät itse rakentaisivat ja mitä taitoja he pitävät tärkeänä oppia. Today a large part of public and private services are provided via internet. This is the result of a rapid development of information and communication technology. In order to act as an active citizen in the information society one must be able to operate in these complex information networks. One of the roles of non-formal adult education is to improve active participation and increase well-being by providing short courses on information and communication technology. The popularity of these ICT-courses has reduced in the 21st Century. This has in-creased the risk of social exclusion of the unemployed, immigrants and senior citizens.
The purpose of this study was to examine the reasons for non-participation in ICT-courses in adult education centres in rural areas of Eastern Finland. The focus group of this study was the unemployed, seniors and immi-grants. The research was conducted as a qualitative research using the Nominal Group Technique. There were six unemployed, eight seniors and fourteen immigrants who participated in this study, in total of 28 participants.
The results indicate that a low income, long distances and unawareness of the curriculum are the main reasons for non-participation in rural areas. Family obligations, work situation and other hobbies were also valued more important than learning ICT-skills. The participants would improve courses with small-sized study groups, diverse selection of courses and courses for beginners and advanced students.
Tvt-kurssien suosio on kuitenkin hiipunut tasaisesti 2010-luvulla, vaikka yhteiskunnan digitalisaatiokehitys on jatkunut kiivaana. Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC 2012) mukaan aikuisten tieto- ja viestintätekniset taidot eivät ole riittävällä tasolla verrattuna yhteiskunnan vaatimuksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pienten maaseutukuntien maahanmuuttajien, työttömien ja ikääntyneiden tietoteknisten taitojen kursseille osallistumisen esteitä ja toiveita kurssien kehittämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kehittämistyötä varten, jotta tietotekniikan kursseista voidaan rakentaa opiskelemaan innostava opintokokonaisuus. Lisäksi tutkija halusi lisätä ymmärrystään tietoteknisten taitojen opettamisesta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Kehittämistutkimuksen kohderyhmään kuuluivat maahanmuuttajat, työttömät työnhakijat ja ikääntyvät pienten maaseutukuntien asukkaat. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin NGT-tekniikka (nominal group technique) ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Aineisto kerättiin ryhmittäin, maahanmuuttajat (n = 14), työttömät työnhakijat (n = 6) ja ikääntyneet (n = 8).
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että matala tulotaso ja siihen liittyvä laitteiden puute, pitkät välimatkat ja kulkemisen vaikeudet sekä tietämättömyys kurssien sisällöstä muodostuivat osallistumisen esteiksi. Edellä mainittujen lisäksi muut elämäntilanteisiin liittyvät velvollisuudet, vastuut ja harrastukset nähtiin tärkeämpinä kuin tietoteknisten taitojen opiskelu. Kursseihin liittyvissä toiveissa osallistujat mainitsivat kurssitarjonnan monipuolistamisen, käytännönläheisen opetuksen, pienet opetusryhmät ja hitaan etenemistahdin. Ikääntyneet toivoivat myös tasokursseja edistyneemmille opiskelijoille. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millaisia opintokokonaisuuksia kohderyhmät itse rakentaisivat ja mitä taitoja he pitävät tärkeänä oppia.
The purpose of this study was to examine the reasons for non-participation in ICT-courses in adult education centres in rural areas of Eastern Finland. The focus group of this study was the unemployed, seniors and immi-grants. The research was conducted as a qualitative research using the Nominal Group Technique. There were six unemployed, eight seniors and fourteen immigrants who participated in this study, in total of 28 participants.
The results indicate that a low income, long distances and unawareness of the curriculum are the main reasons for non-participation in rural areas. Family obligations, work situation and other hobbies were also valued more important than learning ICT-skills. The participants would improve courses with small-sized study groups, diverse selection of courses and courses for beginners and advanced students.