Hoitajien näkemyksiä etäteknologiaan sitoutumisesta hoivakodissa: HelmiPiste osana innovatiivisia etäpalveluja

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoivakodin hoitajien näkemyksiä etäpalveluun sitoutumisesta. Tavoitteena oli saada tietoa työntekijöiden sellaisista osaamistarpeista, jotka mahdollistaisivat etäpalvelun hyödyntämisen ja siihen sitoutumisen hoivakodissa. Työelämäkumppanina ja toimeksiantajana oli Etäpalvelu Helmi, jonka palveluiden kehittämiseen haluttiin saada tietoa. Opinnäytetyöllä tavoitellaan myös yhteiskunnallista hyötyä, sillä etäpalvelulla voidaan edistää kestävää kehitystä.

Opinnäytetyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin osallistui viisi hoitajaa, kahdesta eri hoivakodista. Ennen haastatteluja hoivakodeissa järjestettiin etäpalvelun kokeilujakso, HelmiPiste. Sen tarkoituksena oli orientoida haastateltavia aiheeseen. Teemahaastattelurunko koostui kolmesta osasta, joita olivat etäteknologia hoivakodissa, etäpalveluun sitoutuminen ja osaamistarpeet. Aineisto analysoitiin teemahaastattelulähtöisesti. Teoreettisena viitekehyksenä tälle opinnäytetyölle olivat Wallinin (2012) sitoutumisen ulottuvuudet sekä aiheeseen liittyvät taustatutkimukset.

Haastatteluista nousi esiin kaksi selkeää kokonaisuutta, joita olivat etäpalveluun sitoutumista edistävät ja estävät tekijät sekä kokonaisvaltainen osaamistarpeiden huomioiminen. Kaikki hoitajat olivat etäteknologiamyönteisiä, mutta vanhustyön erityispiirteiden todettiin luovan haasteita etäpalvelun käytölle. Etenkin asukkaiden heikentynyt toimintakyky, aikaresurssit ja hoitajien vähäisyys olivat vaikuttavina tekijöinä. Tulokset osoittivat laaja-alaista tarvetta osaamisen kehittämiselle. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitaan myös tiedon- ja yksityisyydensuojeluosaamista, muutos-, viestintä- ja ajanhallintaosaamista sekä ympäristöosaamista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etäpalvelun käyttöön sitoutuminen on mahdollista, kun huomioidaan osaamistarpeet, sitoutumista edistävät ja estävät tekijät sekä vanhustyön erityispiirteet.

Kehittämistyönä Etäpalvelu Helmelle ehdotetaan kokeilujakson tuotteistamista edellä mainitut seikat huomioiden. Kokeilujakson kehittäminen prosessinomaiseksi saattaisi opinnäytetyön tulosten mukaan sitouttaa hoitajia paremmin etäpalvelun käyttöön. Lisäksi kokeilujaksot voisivat luoda hyviä käytänteitä sekä uusia näkökulmia työn organisoinnille.

The purpose of this thesis was to survey the views of nurses about the commitment to remote services. The aim was to provide information about the skills needs of workers, which would allow the exploitation of the remote services and committing to them in the care home. The working life partner and commissioner was Helmi Remote Services that needed new information to develop their services. The thesis also pursues social benefits, as remote services can contribute to sustainable development.

The thesis follows the principles of a qualitative study. The data collection method was used for thematic interviews. The interviews involved five nurses, in two different care homes. Before the interviews, a remote service trial period HelmiPiste was carried out. Its purpose was to orient the interviewees to the topic. The theme interview frame consisted of three parts, which were remote technology for the care home, commitment to the remote services and skills needs. The data was analysed in a thematic interview. The theoretical framework of this study was based on Wallin's (2012) theory of the dimensions of commitment and related background studies.

The interviews highlighted two clear elements, which were the contributing and blocking factors for the remote services and the holistic approach to skills needs. All the nurses felt positively about technology, but the special features of elderly care were found to create challenges for the use of remote services. In particular, the reduced capacity, time resources and the low number of caregivers of the inhabitants were contributing factors. The results showed a widespread need for competence development. In addition to technological skills, privacy skills, change and communication skills, time management and environmental know-how are also needed. As a conclusion, commitment to the use of the remote service is possible given the skills needs, the contributing and blocking factors and the specificities of the elderly care.

The development work for Helmi Remote Services is a suggestion for the trial period to be productised, considering the contributing factors. According to the results of the thesis, the development of the trial period could enhance the nurses’ commitment to the use of the remote services. In addition, pilot periods could create good practices and new perspectives for the organisation of work.