Robottiavusteisen eturauhasen poistoleikkauksen preoperatiivinen potilasohjaus: Eturauhassyöpäpotilaiden kokemana

Abstract

Potilasohjaus on tärkeä osa hoitotyötä ja leikkaukseen valmistautumista. Preoperatiivisen potilasohjauksen avulla voidaan lisätä potilaiden itseohjautuvuutta, kuntoutumiseen sitoutumista ja edistää toipumista. Preoperatiivisen potilasohjauksen osa-alueisiin kuuluu ohjauksen resurssit, ohjauksen sisältö sekä ohjausvalmiudet. Opinnäytetyön taustalla on teoreettinen viitekehys. Aineistona käytettiin aiempia tutkimuksia ja artikkeleita potilasohjauksesta.

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yliopistollisen sairaalan urologian poliklinikka. Opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksia saamastaan preoperatiivisesta potilasohjauksesta ja potilasohjaukseen liittyvistä kehittämistarpeista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää eturauhasen poistoleikkauksen preoperatiivisen potilasohjauksen kehittämisessä. Opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista kyselytutkimusmenetelmää. Kyselytutkimukseen osallistujien taustatietojen ja taustakysymyksien tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää.

Kyselytutkimus toteutettiin syksyn 2019 aikana. Aineisto kerättiin syksyllä 2019. Aineisto koostui eturauhassyöpään sairastuneista robottiavusteisessa laparoskooppisessa eturauhasen poistoleikkauksessa (RALP) käyneistä miehistä (n=25), jotka osallistuivat preoperatiiviseen ohjaukseen. Aineisto analysoitiin induktiivisen ja deduktiivisen sisällönanalyysin yhdistelmällä.

Tulosten mukaan kokemukset preoperatiivisesta potilasohjauksesta olivat pääosin positiivisia. Tulosten perusteella psykososiaalista tukea tarvittiin enemmän, mitä potilasohjauksen aikana saatiin. Kokemukset potilasohjaukseen käytetystä ajasta liittyivät ajan rajallisuuteen ohjauksessa. Kehittämistarpeet olivat potilaiden kokemuksien mukaan henkilökunnan tavoitettavuuden parantaminen ja vuorovaikutus, tiedon saaminen toimenpiteeseen ja toipumiseen liittyvistä asioista, konkreettisen potilasohjauksen toteutus ja psykososiaalisen tuen lisääminen. Jatkotutkimuksena tulevaisuudessa voitaisiin tutkia potilaiden psykososiaalisen tuen merkitystä potilaille ja läheisille.

Patient guidance is an important part of nursing care and preoperation for surgery. Preoperative patient guidance can enhance patient self-direction, commitment to rehabilitation, and promote recovery. The areas of preoperative patient counseling include the resources of the counseling, the content of the counseling, and the skills of the counseling. The thesis is based on a theoretical framework. Previous studies and articles on patient counseling were used as the material. This thesis was comm issioned by the Urology Outpatient Clinic of the University Hospital. The purpose of this thesis was to describe the experiences of prostate cancer patients with the preoperative patient guidance they received, and the development needs related to patient guidance. The aim of this thesis was to produce information that could be used to develop preoperative patient guidance for prostate removal. The qualitative survey method was used int the thesis. The quantitative method was used as a method for studying background information and background questions of the survey participants. The survey was conducted during the autumn of 2019. The data was collected in the autumn of 2019. The data consisted of robotic assisted laparoscopic prostatectomy (RALP) men (n=25) with prostate cancer who underwent preoperative guidance. The data was analyzed using a combination of inductive and deductive content analysis. The results showed that experiences with preoperative patient guidance were largely positive. The results indicated that more psychosocial support was needed than was achieved during patient counseling. Experiences with the time spent on patient counseling were related to the limited time in counseling. According to the patients’ experiences, the development needs were to improve the accessibility and interaction of the staff, to get information about the procedure and recovery, to provide concrete patient counseling and to increase psychosocial support. Future research could explore the importance of patient psychosocial support for patients and their families.