Liiketalouden AMK-opiskelijoiden suhtautuminen telemarkkinointiin vuonna 2020
Pitkänen, Toni (2020)
Pitkänen, Toni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003304109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003304109
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautumista telemarkkinointia kohtaan vuonna 2020. Työ tehtiin ilman toimeksiantoa noudattaen tutkimuksellisen opinnäytetyön mallia. Työn osana teetetyn kyselyn kohderyhmänä olivat kaikenikäiset liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijat. Opinnäytetyön keskeisin tavoite oli saada tuoretta ja luotettavaa tietoa kohderyhmän suhtautumisesta telemarkkinointia ja sen tärkeänä osana toimivaa puhelinmyyntiä kohtaan. Työn motiivina toimi kuluttajien negatiivisuus telemarkkinointia kohtaan.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus muodostui kahdesta osasta. Ensimmäinen teoriaosuus käsitteli telemarkkinointia markkinointistrategiana, puhelinmyynnin osuutta telemarkkinoinnissa ja erilaisia kieltoja ja rajoituksia, jotka rajoittavat telemarkkinointia. Toinen teoriaosuus käsitteli negatiivista asennetta, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Kartoituksen kvantitatiivinen kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 928:lle Metropolian liiketalouden opiskelijalle sähköpostitse tammikuussa 2020. Kyselyyn vastasi kolmen viikon aikana 103 opiskelijaa.
Kyselyn tuloksista selvisi, että telemarkkinointia kohtaan suhtaudutaan negatiivisesti, eikä sitä myöskään haluta tehdä työkseen. Suuri osa vastaajista piti telemarkkinointia häiritsevänä ja hyödyttömänä. Vastaajat eivät halua vastaanottaa telemarkkinointia, eivätkä he ole kiinnostuneet markkinoitavista tuotteista. Kyselyyn vastanneet myös ilmaisivat, etteivät he halua tietojensa olevan telemarkkinoijien käytössä. Lähes jokaisella vastaajalla oli omia tai muualta kuultuja huonoja kokemuksia telemarkkinoinnista.
Kartoituksesta tuli ilmi, että liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautuminen ei eroa selkeästi aiemmin tutkituista suomalaiskuluttajien mielipiteistä telemarkkinointia kohtaan. Liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautuminen telemarkkinointiin vuonna 2020 on negatiivista. Jatkotutkimusta voidaan tehdä telemarkkinoinnin asiakaskokemuksesta, jotta erilaisiin negatiivisuutta aiheuttaviin ongelmiin voidaan puuttua.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus muodostui kahdesta osasta. Ensimmäinen teoriaosuus käsitteli telemarkkinointia markkinointistrategiana, puhelinmyynnin osuutta telemarkkinoinnissa ja erilaisia kieltoja ja rajoituksia, jotka rajoittavat telemarkkinointia. Toinen teoriaosuus käsitteli negatiivista asennetta, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Kartoituksen kvantitatiivinen kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 928:lle Metropolian liiketalouden opiskelijalle sähköpostitse tammikuussa 2020. Kyselyyn vastasi kolmen viikon aikana 103 opiskelijaa.
Kyselyn tuloksista selvisi, että telemarkkinointia kohtaan suhtaudutaan negatiivisesti, eikä sitä myöskään haluta tehdä työkseen. Suuri osa vastaajista piti telemarkkinointia häiritsevänä ja hyödyttömänä. Vastaajat eivät halua vastaanottaa telemarkkinointia, eivätkä he ole kiinnostuneet markkinoitavista tuotteista. Kyselyyn vastanneet myös ilmaisivat, etteivät he halua tietojensa olevan telemarkkinoijien käytössä. Lähes jokaisella vastaajalla oli omia tai muualta kuultuja huonoja kokemuksia telemarkkinoinnista.
Kartoituksesta tuli ilmi, että liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautuminen ei eroa selkeästi aiemmin tutkituista suomalaiskuluttajien mielipiteistä telemarkkinointia kohtaan. Liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautuminen telemarkkinointiin vuonna 2020 on negatiivista. Jatkotutkimusta voidaan tehdä telemarkkinoinnin asiakaskokemuksesta, jotta erilaisiin negatiivisuutta aiheuttaviin ongelmiin voidaan puuttua.