Liikunnan merkitys osana työhyvinvointia

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan liikunnan merkitystä osana työhyvinvointia. Teoreettisessa viitekehyksessä määritellään liikunnan merkitystä ihmisen henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyen. Viitekehyksessä perehdytään myös päivitettyihin liikuntasuosituksiin. Edellä mainittujen asioiden lisäksi tarkastellaan Maslowin tarvehierarkian pohjalta kehitettyä työhyvinvoinnin porrasmallia, jossa terveellisiin elintapoihin kuuluva liikunta toimii olennaisena osana.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työssäkäyvien ihmisten liikuntatottumuksia ja selventää konkreettisesti sitä, millaisia vaikutuksia liikkumisella koetaan olevan työelämässä sekä arjessa jaksamiseen. Lisäksi tiedustellaan, millaisia toiveita henkilöstöllä on yritykselle, ja miten yritys voisi tukea työntekijöiden liikkumista arjessa.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena eräässä Catering-alan yrityksessä. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselykaavakkeella, jossa oli kaksi avointa kysymystä. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli 86%. Työssäni esittelen vastauksia pääasiassa prosenttilukujen ja kuvioiden avulla.

Tutkimustuloksista nousi esille se, että liikuntaa arvostettiin ja sillä koettiin olevan positiivinen vaikutus työelämään. Säännöllisellä liikkumisella oli yhteys työstressin ehkäisyssä. Vastaajat toivoivat, että työnantaja kannustaa työntekijöitä liikkumaan, esimerkiksi tarjoamalla erilaisia liikuntaseteleitä. Myös työpäivän aikana järjestettävä taukojumppa oli toivottavaa. Liikunnan avulla voidaan edistää työssäjaksamista sekä ehkäistä ja minimoida mahdollisia sairauspoissaoloja. Liikunnalla koetaan olevan paljon positiivisia vaikutuksia yleiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Liikunnan avulla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia ja tukea terveyttä edistäviä elintapoja.