Pintaa syvemmälle : katsaus akuuttihoitohenkilöstön ultraäänilaitekompetenssista
Taskila, Juho (2020)
Taskila, Juho
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004024393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004024393
Tiivistelmä
Ultraäänitutkimus on ollut vakituisessa sairaalan sisäisessä käytössä 70-luvulta lähtien. Tieteellinen tutkimus ja laitekehitys ovat tehneet ultraäänestä monipuolisen apuvälineen potilaan hoidossa. Laite, joka ennen vaati potilaan siirtämistä toiseen huoneeseen ultraäänitutkimusta varten, on nyt saatavilla jopa taskukokoisena. Ultraäänestä on olemassa laaja valikoima eri käyttötarkoituksia varten suunniteltuja versioita, jotka voidaan viedä potilaan luokse – myös sairaalan ulkopuolisessa hoidossa. Modernit ultraäänilaitteet ovat rakenteeltaan kestäviä ja kompakteja tuottaen silti laadultaan erinomaista kuvaa. Laitteen käyttö on useissa maissa laajentunut sairaalan ulkopuolelle mm. ensihoidon lääkäriambulansseihin ja -helikoptereihin.
Opinnäytetyön aiheena oli tehdä kirjallisuuskatsaus ensihoitajien ultraääniosamisesta. Tehtävänä oli selvittää menetelmät, joilla ensihoitajat koulutettiin käyttämään ultraääntä, ja ultraääniskannausprotokollat, joiden mukaisesti ensihoitajat tekivät ultraäänitutkimukset. Tarkoituksena oli selvittää, onko olemassa näyttöä ensihoitajien soveltuvuudesta käyttää ultraäänilaitetta potilaan tutkimuksessa. Tavoitteina on tuottaa tietoa aiheesta ja luoda pohjaa keskustelulle siitä, olisiko ultraäänilaitteen käyttöä mahdollista kouluttaa alaa opiskeleville ja työssä oleville ensihoitajille.
Opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoon otettiin sähköisistä tietokannoista seitsemän artikkelia, joissa ensihoitajat tekivät ultraääniskannaukset potilailla tai vapaaehtoisilla. Teoreettisessa osuudessa käsitellään ultraääntä ja akuuttihoitotyöhön kehitettyjä ultraäänikuvausprotokollia.
Tutkimusten keskeiset vaiheet on esitelty opinnäytetyön tuloksissa. Pohdinnassa on tutkittu jatkotutkimusaiheita ja otettu kantaa ultraäänikoulutuksen sisällyttämisestä alaa opiskelevien ja työssä olevien ensihoitajien koulutukseen. Jatkotutkimusaiheiksi valikoitui muun muassa eri ultraääniprotokollien soveltuvuus ensihoitoon ensihoitajien käyttämänä ja tutkimus ensihoitajien tekemästä ultraäänitutkimuksesta pitkien välimatkojen sairaankuljetuksissa ja sen vaikuttavuus potilaan selviämiseen. Ensihoitajaultraäänen soveltuvuutta on tutkittava lisää, mikäli tavoitteena on ottaa se käyttöön kentällä.
Ensihoitajien soveltuvuudesta ultraäänitutkimuksen tekemiseen löytyi näyttöä, mutta se ei ole kiistatonta. Tarvitaan lisätutkimuksia, jotta voidaan vetää johtopäätökset näytön vahvuudesta.
Opinnäytetyön aiheena oli tehdä kirjallisuuskatsaus ensihoitajien ultraääniosamisesta. Tehtävänä oli selvittää menetelmät, joilla ensihoitajat koulutettiin käyttämään ultraääntä, ja ultraääniskannausprotokollat, joiden mukaisesti ensihoitajat tekivät ultraäänitutkimukset. Tarkoituksena oli selvittää, onko olemassa näyttöä ensihoitajien soveltuvuudesta käyttää ultraäänilaitetta potilaan tutkimuksessa. Tavoitteina on tuottaa tietoa aiheesta ja luoda pohjaa keskustelulle siitä, olisiko ultraäänilaitteen käyttöä mahdollista kouluttaa alaa opiskeleville ja työssä oleville ensihoitajille.
Opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoon otettiin sähköisistä tietokannoista seitsemän artikkelia, joissa ensihoitajat tekivät ultraääniskannaukset potilailla tai vapaaehtoisilla. Teoreettisessa osuudessa käsitellään ultraääntä ja akuuttihoitotyöhön kehitettyjä ultraäänikuvausprotokollia.
Tutkimusten keskeiset vaiheet on esitelty opinnäytetyön tuloksissa. Pohdinnassa on tutkittu jatkotutkimusaiheita ja otettu kantaa ultraäänikoulutuksen sisällyttämisestä alaa opiskelevien ja työssä olevien ensihoitajien koulutukseen. Jatkotutkimusaiheiksi valikoitui muun muassa eri ultraääniprotokollien soveltuvuus ensihoitoon ensihoitajien käyttämänä ja tutkimus ensihoitajien tekemästä ultraäänitutkimuksesta pitkien välimatkojen sairaankuljetuksissa ja sen vaikuttavuus potilaan selviämiseen. Ensihoitajaultraäänen soveltuvuutta on tutkittava lisää, mikäli tavoitteena on ottaa se käyttöön kentällä.
Ensihoitajien soveltuvuudesta ultraäänitutkimuksen tekemiseen löytyi näyttöä, mutta se ei ole kiistatonta. Tarvitaan lisätutkimuksia, jotta voidaan vetää johtopäätökset näytön vahvuudesta.