Ruuhkamaksujen hyväksyttävyys Helsingin seudulla
Kylmänen, Erika (2011)
Kylmänen, Erika
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091413035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091413035
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin koetaanko Helsingin seudulle kehitetty ruuhkamaksumalli hyväksyttävänä ja oikeudenmukaisena. Tutkimuksessa analysoitiin mitkä ihmisryhmät hyväksyivät ja mitkä ihmisryhmät eivät hyväksyneet ruuhkamaksumallia sekä tarkasteltiin selityksiä sille, mitkä tekijät vaikuttivat ruuhkamaksun hyväksyttävyyteen.
Kyselytutkimuksen aineisto koottiin osana kansainvälistä Explanatory factors of road user charging acceptability (ExpACC) –hanketta. Tutkimuksen aineistona käytettiin kyselytutkimuksen tuloksia, jonka kohdejoukkona oli 3000 Helsingin seudun ja valittujen ulkopuolisten kuntien asukasta. Heille lähetettiin postitse kyselylomake maaliskuussa 2011.
Myönteisimmin ruuhkamaksuihin suhtautuivat naiset, 26-35 ja 56-65 –vuotiaat, ajokortittomat, 3501-4500 euroa kuukaudessa ansaitsevat ja yliopistotutkinnon suorittaneet henkilöt. Ruuhkamaksun kannattajat asuivat maksuvyöhykkeellä 1 (Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa). Tällä alueella asui suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä ja autoilevien osuus oli ruuhkamaksuvyöhykkeistä pienin. Ruuhkamaksun kannatus oli suurta muun muassa toimivan joukkoliikennejärjestelmän ansiosta.
Ruuhkamaksua vastustivat useammin miehet, 18-25 ja 36-55 –vuotiaat, ajokortilliset, yli 4500 euroa kuukaudessa ansaitsevat ja ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt. Suurin osa ruuhkamaksuihin kielteisesti suhtautuvista asui Helsingin ympäristökunnissa (maksuvyöhyke 2). Heille oman auton käyttö on tärkeää, sillä alueella ei ole yhtä kattavaa ja toimivaa joukkoliikennejärjestelmää. Maksuvyöhykkeellä 2 asuvat maksaisivat todennäköisesti eniten ruuhkamaksuja.
Avainsanat: Ruuhkamaksut, hyväksyttävyys, Helsingin seutu
Kyselytutkimuksen aineisto koottiin osana kansainvälistä Explanatory factors of road user charging acceptability (ExpACC) –hanketta. Tutkimuksen aineistona käytettiin kyselytutkimuksen tuloksia, jonka kohdejoukkona oli 3000 Helsingin seudun ja valittujen ulkopuolisten kuntien asukasta. Heille lähetettiin postitse kyselylomake maaliskuussa 2011.
Myönteisimmin ruuhkamaksuihin suhtautuivat naiset, 26-35 ja 56-65 –vuotiaat, ajokortittomat, 3501-4500 euroa kuukaudessa ansaitsevat ja yliopistotutkinnon suorittaneet henkilöt. Ruuhkamaksun kannattajat asuivat maksuvyöhykkeellä 1 (Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa). Tällä alueella asui suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä ja autoilevien osuus oli ruuhkamaksuvyöhykkeistä pienin. Ruuhkamaksun kannatus oli suurta muun muassa toimivan joukkoliikennejärjestelmän ansiosta.
Ruuhkamaksua vastustivat useammin miehet, 18-25 ja 36-55 –vuotiaat, ajokortilliset, yli 4500 euroa kuukaudessa ansaitsevat ja ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt. Suurin osa ruuhkamaksuihin kielteisesti suhtautuvista asui Helsingin ympäristökunnissa (maksuvyöhyke 2). Heille oman auton käyttö on tärkeää, sillä alueella ei ole yhtä kattavaa ja toimivaa joukkoliikennejärjestelmää. Maksuvyöhykkeellä 2 asuvat maksaisivat todennäköisesti eniten ruuhkamaksuja.
Avainsanat: Ruuhkamaksut, hyväksyttävyys, Helsingin seutu