Työnohjaus lastensuojelun sijaishuollossa- Henkilökunnan kokemuksina
Ylitolonen, Saana; Vuorinen, Jaana (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004044486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004044486
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työnohjauksen merkitystä lastensuojelun sijaishuollossa sekä työnohjauksen tarpeellisuudesta henkilökunnan kokemana. Teoriaosuus koostuu yleisesti lastensuojelusta, työhyvinvoinnista sekä työnohjauksesta.
Tutkimus on laadullinen. Aineisto opinnäytetyön tutkimukseen kerättiin kyselylomakkeella neljän eri lastensuojelun sijaishuollon asumisyksiköiden työntekijöiltä. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeilla saadun aineiston vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Henkilöstön vastaukset teemoiteltiin. Näin saatiin selvitettyä työnohjauksen tarve ja toivottu vaikutus työyhteisössä. Teemoittelun avulla voitiin nostaa esille myös työnohjauksessa koettuja negatiivisia asioita.
Työnohjauksen koetiin antavan työkaluja, selkeyttävän työtehtäviä, lisäävän ymmärrystä ja parantavan yhteistoimintaa. Negatiivisena oli koettu työnohjaus silloin kun ei ollut tullut kuulluksi, keskustelu ei liittynyt aihepiiriin ja työohjaaja koetiin ammattitaidottomaksi. Organisaation toivotiin järjestävän säännöllistä ja laadukasta työnohjausta. Esimiesten toivotiin reagoivan työnohjauksesta saatuun palautteeseen, kuuntelevan työyhteisöä ja tarvittaessa osallistumaan yhteiseen työnohjaukseen. Työnohjaus on subjektiivinen kokemus, tästä johtuvat myös työnohjauksesta saadut erilaiset kokemukset. Työnohjaus koetiin kuitenkin yhtenäisesti tarpeelliseksi ja osaksi työhyvinvoinnin edistämistä.
Tutkimus on laadullinen. Aineisto opinnäytetyön tutkimukseen kerättiin kyselylomakkeella neljän eri lastensuojelun sijaishuollon asumisyksiköiden työntekijöiltä. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeilla saadun aineiston vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Henkilöstön vastaukset teemoiteltiin. Näin saatiin selvitettyä työnohjauksen tarve ja toivottu vaikutus työyhteisössä. Teemoittelun avulla voitiin nostaa esille myös työnohjauksessa koettuja negatiivisia asioita.
Työnohjauksen koetiin antavan työkaluja, selkeyttävän työtehtäviä, lisäävän ymmärrystä ja parantavan yhteistoimintaa. Negatiivisena oli koettu työnohjaus silloin kun ei ollut tullut kuulluksi, keskustelu ei liittynyt aihepiiriin ja työohjaaja koetiin ammattitaidottomaksi. Organisaation toivotiin järjestävän säännöllistä ja laadukasta työnohjausta. Esimiesten toivotiin reagoivan työnohjauksesta saatuun palautteeseen, kuuntelevan työyhteisöä ja tarvittaessa osallistumaan yhteiseen työnohjaukseen. Työnohjaus on subjektiivinen kokemus, tästä johtuvat myös työnohjauksesta saadut erilaiset kokemukset. Työnohjaus koetiin kuitenkin yhtenäisesti tarpeelliseksi ja osaksi työhyvinvoinnin edistämistä.