Uuden työntekijän mentoroiva perehdytys - Perehdytysohjelman laatiminen osaksi henkilöstöjohtamista
Rintamäki, Niina (2020)
Rintamäki, Niina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074650
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyönä tehdyn kehittämistyön tarkoituksena oli laatia Seinäjoen keskussairaalan operatiiviselle toiminta-alueelle uuden työntekijän perehdytysohjelma. Perehdytysohjelmaan integroitiin mentorointi, ja se pilotoidaan operatiivisen toiminta-alueen vuodeosastoilla. Seinäjoen keskussairaalaa halutaan markkinoida vetovoimaisena työpaikkana, jossa järjestetään työntekijöille kattava ja laadukas perehdytys. Tavoitteena on sitouttaa työntekijät hyvän perehdytyksen avulla niin, että he jäävät työskentelemään organisaatioon.
Kehittämistyö aloitettiin kirjallisuuskatsauksen tekemisellä. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin teemahaastatteluin. Edeltävästi tutkija perehtyi aiheeseen kirjallisuuskatsauksen avulla. Haastatteluihin osallistui 6 perehdyttäjää ja 5 esimiestä, joilla oli kokemusta tutkittavasta asiasta. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella teemoittelulla.
Haastattelututkimuksen päätuloksena voitiin todeta nykyisen perehdytyksen olevan kehittämisen arvoinen, ja sen toivottiin olevan kestoltaan pidempi. Näyttöön perustuvan toiminnan koettiin olevan tärkeää ja sitä pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Mentoroinnin koettiin voivan olla tukena ja apuna uuden työntekijän työhön oppimisessa ja hiljaisen tiedon siirtämisessä. Uudelle perehdytyssuunnitelmalle koettiin olevan selkeä tarve.
Uudenlainen mentoroiva perehdytysohjelma laadittiin haastattelututkimuksen pohjalta uuden työntekijän perehdytyksen välineeksi. Kohdeorganisaatiossa jo olemassa olevaa perehdytyssuunnitelmaa muokattiin, jotta siihen voitiin liittää mentoroiva perehdytys, joka palvelisi Seinäjoen keskussairaalan operatiivisen toiminta-aluetta. Mentoroivan perehdytyksen aloittamisesta laadittiin sopimuslomake, jonka aktori ja mentori allekirjoittavat.
Tulevaisuudessa tarvitaan perehdytysvastaaville ja perehdyttäjille koulutusta sekä mentoroinnista että perehdytyksestä.
Kehittämistyö aloitettiin kirjallisuuskatsauksen tekemisellä. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin teemahaastatteluin. Edeltävästi tutkija perehtyi aiheeseen kirjallisuuskatsauksen avulla. Haastatteluihin osallistui 6 perehdyttäjää ja 5 esimiestä, joilla oli kokemusta tutkittavasta asiasta. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella teemoittelulla.
Haastattelututkimuksen päätuloksena voitiin todeta nykyisen perehdytyksen olevan kehittämisen arvoinen, ja sen toivottiin olevan kestoltaan pidempi. Näyttöön perustuvan toiminnan koettiin olevan tärkeää ja sitä pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Mentoroinnin koettiin voivan olla tukena ja apuna uuden työntekijän työhön oppimisessa ja hiljaisen tiedon siirtämisessä. Uudelle perehdytyssuunnitelmalle koettiin olevan selkeä tarve.
Uudenlainen mentoroiva perehdytysohjelma laadittiin haastattelututkimuksen pohjalta uuden työntekijän perehdytyksen välineeksi. Kohdeorganisaatiossa jo olemassa olevaa perehdytyssuunnitelmaa muokattiin, jotta siihen voitiin liittää mentoroiva perehdytys, joka palvelisi Seinäjoen keskussairaalan operatiivisen toiminta-aluetta. Mentoroivan perehdytyksen aloittamisesta laadittiin sopimuslomake, jonka aktori ja mentori allekirjoittavat.
Tulevaisuudessa tarvitaan perehdytysvastaaville ja perehdyttäjille koulutusta sekä mentoroinnista että perehdytyksestä.