Tuotteen kokonaishävikki
Valtonen, Ville-Markus (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094828
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää suomalaisen elintarvikeyrityksen tuotteen X valmistuksesta syntyvän hävikin määrä. Mitattavia hävikkejä olivat raaka-aine- ja pakkausmateriaalihävikki. Haluttiin tietää jokaisen prosessin kohdalla prosessiin menevän tuotteen määrä ja se, kuinka paljon tuosta määrästä saatiin tuotetta ulos. Hävikeille laskettiin määrän lisäksi rahallinen arvo.
Työssä punnittiin syntyvien raaka-aine- ja pakkaushävikkien määriä eri prosesseissa. Spagettikaavioilla saatiin visuaalista tietoa raaka-aineiden reiteistä vastaanotosta varastoihin ja massantekohuoneeseen ja siitä, kuinka kukin raaka-aine liikkui tuotteen massaa valmistettaessa. Kaavion perusteella todettiin, ettei yrityksessä tehty pitkiä tai turhia matkoja raaka-aineiden kanssa. Työssä tutkittiin myös annostelukoneen annostelun hajontaa, mistä syntyy paljon yli- ja alipainohävikkiä. Kokeiltiin, oliko annostelijan syöttönopeuden muuttamisella vaikutusta annostelun hajontaan. Selvisi, että syöttönopeus vaikutti hajontaan, mutta vaikutus oli niin pieni, ettei yksinomaan syöttönopeuden muuttamisella ollut hyötyä hävikin pienentämisessä.
Työn tavoite ei täysin onnistunut, koska jotkin mittaukset jäivät lyhyiksi ja suuntaa antaviksi. Varmempien tuloksien saamiseksi olisi pitänyt suurentaa otantaa ainakin massantekohuoneen ja annostelun lattiahävikin kohdalla. Pakkaamon hävikin mittaus ei onnistunut, vaan työssä käytettiin yrityksen järjestelmään kirjattuja tietoja. Annostelutarkkuuden ja -hajonnan tuloksia voi pitää onnistuneena ja siitä saatuja tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää jatkossa.
Työssä punnittiin syntyvien raaka-aine- ja pakkaushävikkien määriä eri prosesseissa. Spagettikaavioilla saatiin visuaalista tietoa raaka-aineiden reiteistä vastaanotosta varastoihin ja massantekohuoneeseen ja siitä, kuinka kukin raaka-aine liikkui tuotteen massaa valmistettaessa. Kaavion perusteella todettiin, ettei yrityksessä tehty pitkiä tai turhia matkoja raaka-aineiden kanssa. Työssä tutkittiin myös annostelukoneen annostelun hajontaa, mistä syntyy paljon yli- ja alipainohävikkiä. Kokeiltiin, oliko annostelijan syöttönopeuden muuttamisella vaikutusta annostelun hajontaan. Selvisi, että syöttönopeus vaikutti hajontaan, mutta vaikutus oli niin pieni, ettei yksinomaan syöttönopeuden muuttamisella ollut hyötyä hävikin pienentämisessä.
Työn tavoite ei täysin onnistunut, koska jotkin mittaukset jäivät lyhyiksi ja suuntaa antaviksi. Varmempien tuloksien saamiseksi olisi pitänyt suurentaa otantaa ainakin massantekohuoneen ja annostelun lattiahävikin kohdalla. Pakkaamon hävikin mittaus ei onnistunut, vaan työssä käytettiin yrityksen järjestelmään kirjattuja tietoja. Annostelutarkkuuden ja -hajonnan tuloksia voi pitää onnistuneena ja siitä saatuja tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää jatkossa.