Koirat apuna kiimantarkkailussa-koiran koulutusprosessi nuuskuttimelta navettaan
Timonen, Veera (2020)
Timonen, Veera
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004134925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004134925
Tiivistelmä
Suomen maatalouden rakenne on muuttunut koko 2000-luvun ajan, ja karjakokojen kasvaessa lypsykarjatiloilla kiimantarkkailun merkitys kasvaa. Koirien hajuaistin hyödyntäminen kiimantarkkailussa on tutkittu aihe maailmalla, mutta käytännön työkoiratoimintaa maatiloilla ei varmaksi tiedetä. Suomessa kiimantarkkailukoiria on koulutettu noin seitsemän vuoden ajan. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kiimantarkkailukoiratehtävissä toimivien työkoirien näkyvyyttä. Työ lisää samalla tietoa kiimantarkkailukoirista ja toimii kattavana tietopakettina. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi nautaeläinten terveyteen erikoistunut eläinlääkäriyritys Emovet Oy. Yhteyshenkilönä yrityksessä ja työn toimeksiantajana oli eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimio.
Opinnäytetyössä tehtiin kirjallinen osio kiimantarkkailukoirista, kirjoitettiin kolme artikkelia ja tehtiin yhden artikkelin pohjalle kysely kiimantarkkailukoirakurssin käyneille koirakoille. Kirjallisessa osiossa kerättiin tietoa kiimantarkkailukoirista ja kyselyllä selvitettiin Suomessa kurssin käyneiden koirien tämänhetkistä tilannetta. Artikkeleissa näitä tietoja yritettiin saada laajemman lukijakunnan tietouteen. Artikkelit julkaistiin Emovet Oy:n sivuilla marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana. Teoriaosion lisäksi käytännön kiimantarkkailukoirien koulutusta seurattiin keväällä 2019 Kuopiossa järjestetyllä kiimantarkkailukoirakurssilla.
Kyselyyn vastasi yhteensä yksitoista henkilöä yhteensä seitsemältä kurssilta. Kahden kurssin osalta ei saatu vastauksia. Valtaosa vastaajista oli käynyt kurssin nuoren koiran kanssa, ja yksivuotiaiden koirien osuus vastanneista olikin yli puolet. Mikään koirista ei toiminut kiimantarkkailun ohella metsästyskoirana, mutta kaikkiin muihin käyttötarkoituksiin saatiin vähintään yksi vastaus. Muuna käyttötarkoituksena mainittiin useimmiten (64 %) kotikoira. Koiran toimiminen kiimantarkkailussa kurssin jälkeen sai vaihtelevia vastauksia. Vastaajista 36 %:lla koira pystyi työskentelemään navetassa ja kiimojen ilmaisu onnistui. Valtaosalla kuitenkin koiran navettatyöskentelyssä oli ongelmia tai koira ei ollut vielä työskennellyt navetalla. Kaikkien kyselyyn vastanneiden koirat olivat totutettu navettaan pennusta lähtien ja kaikki työskentelivät naudoilla. Kahdesta navettatyypistä pihattonavetoita oli huomattavasti enemmän (75 %) kuin parsinavetoita.
Kyselyn vastauksista voitiin todeta, että kiimantarkkailukoirien toimivuus oli hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttivat monet eri tekijät. Suuria samankaltaisuuksia koirien kesken ei ollut. Koirat pystyivät työskentelemään sekä parsi- että pihattonavetoissa, ja sekä palkitsemisessa ja kiiman ilmaisutavoissa oli eroja koirakkojen välillä. Koulutusjakso koettiin hyödylliseksi, ja suurimmat haasteet tulivat koiran itsenäisessä koulutuksessa kotona kurssin jälkeen. Navetassa työskenteleminen oli koirille useimmiten haastavaa, ja lehmiin tottuminen vei aikaa. Kiimantarkkailukoirien rotukysymykseen ei saatu kyselyn vastauksista selkeää yhtäläisyyttä ja paimenkoirien yleisyyden oletettiin olevan vain sattumaa. Tämä kuitenkin vastasi osittain paimenkoiran käyttöä kiimantarkkailussa pohtivaan kysymykseen. Koirayksilöstä riippuen myös paimenrotuinen koira kykenee toimimaan lehmien kiimantarkkailussa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kiimantarkkailukoirien koulutuksen tukena ja tiedonlähteenä aiheesta kiinnostuneille.
Opinnäytetyössä tehtiin kirjallinen osio kiimantarkkailukoirista, kirjoitettiin kolme artikkelia ja tehtiin yhden artikkelin pohjalle kysely kiimantarkkailukoirakurssin käyneille koirakoille. Kirjallisessa osiossa kerättiin tietoa kiimantarkkailukoirista ja kyselyllä selvitettiin Suomessa kurssin käyneiden koirien tämänhetkistä tilannetta. Artikkeleissa näitä tietoja yritettiin saada laajemman lukijakunnan tietouteen. Artikkelit julkaistiin Emovet Oy:n sivuilla marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana. Teoriaosion lisäksi käytännön kiimantarkkailukoirien koulutusta seurattiin keväällä 2019 Kuopiossa järjestetyllä kiimantarkkailukoirakurssilla.
Kyselyyn vastasi yhteensä yksitoista henkilöä yhteensä seitsemältä kurssilta. Kahden kurssin osalta ei saatu vastauksia. Valtaosa vastaajista oli käynyt kurssin nuoren koiran kanssa, ja yksivuotiaiden koirien osuus vastanneista olikin yli puolet. Mikään koirista ei toiminut kiimantarkkailun ohella metsästyskoirana, mutta kaikkiin muihin käyttötarkoituksiin saatiin vähintään yksi vastaus. Muuna käyttötarkoituksena mainittiin useimmiten (64 %) kotikoira. Koiran toimiminen kiimantarkkailussa kurssin jälkeen sai vaihtelevia vastauksia. Vastaajista 36 %:lla koira pystyi työskentelemään navetassa ja kiimojen ilmaisu onnistui. Valtaosalla kuitenkin koiran navettatyöskentelyssä oli ongelmia tai koira ei ollut vielä työskennellyt navetalla. Kaikkien kyselyyn vastanneiden koirat olivat totutettu navettaan pennusta lähtien ja kaikki työskentelivät naudoilla. Kahdesta navettatyypistä pihattonavetoita oli huomattavasti enemmän (75 %) kuin parsinavetoita.
Kyselyn vastauksista voitiin todeta, että kiimantarkkailukoirien toimivuus oli hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttivat monet eri tekijät. Suuria samankaltaisuuksia koirien kesken ei ollut. Koirat pystyivät työskentelemään sekä parsi- että pihattonavetoissa, ja sekä palkitsemisessa ja kiiman ilmaisutavoissa oli eroja koirakkojen välillä. Koulutusjakso koettiin hyödylliseksi, ja suurimmat haasteet tulivat koiran itsenäisessä koulutuksessa kotona kurssin jälkeen. Navetassa työskenteleminen oli koirille useimmiten haastavaa, ja lehmiin tottuminen vei aikaa. Kiimantarkkailukoirien rotukysymykseen ei saatu kyselyn vastauksista selkeää yhtäläisyyttä ja paimenkoirien yleisyyden oletettiin olevan vain sattumaa. Tämä kuitenkin vastasi osittain paimenkoiran käyttöä kiimantarkkailussa pohtivaan kysymykseen. Koirayksilöstä riippuen myös paimenrotuinen koira kykenee toimimaan lehmien kiimantarkkailussa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kiimantarkkailukoirien koulutuksen tukena ja tiedonlähteenä aiheesta kiinnostuneille.