Mobiililaitteen käytön merkitys nuorten sekä nuorten aikuisten mielenterveydelle
Klemettilä, Kaisa; Tuohino, Tero (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004134940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004134940
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvailla mobiililaitteen käytön merkitystä nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydelle. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoituivat 15-28 vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Oulun ammattikorkeakoulu.
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kerätä yhteen ja analysoida laadullisin menetelmin viimeisintä tutkimustietoa aiheesta. Tutkimuksen tietoperusta koostuu mielenterveyden määrittelystä ja nuorten mobiililaitteiden käytön positiivisista sekä negatiivisista vaikutuksista mielenterveyteen. Tiedonhaku suoritettiin seuraavista tietokannoista: Arto, Core, Elektra, Melinda, Finna, Ebsco, Elsevier, Eric sekä Google Scholar. Haut tehtiin aikavälillä 10. - 11.6.2019. Haku tuotti yhteensä 3727 viitettä, joista lopulliseen tutkimukseen valikoitui kuusi (6) tutkimusta. Valikoituneet tutkimukset analysoitiin teorialähtöisen sisältöanalyysin menetelmin. Tutkimusaineisto jäsenneltiin mielenterveyttä vahvistaviin, heikentäviin ja ristiriitaisiin tekijöihin sekä näiden ylä- ja alaluokkiin. Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten ja nuorten aikuisten mobiililaitteiden käytössä voidaan nähdä sekä mielenterveyttä vahvistavia että heikentäviä tekijöitä. Vahvistavien ja heikentävien tekijöiden lisäksi aineistosta nousi esiin myös ristiriitaisia tekijöitä, tutkimustuloksia, jotka olivat tulkittavissa molempiin suuntiin.
Tuloksista voidaan päätellä, että mobiililaitteen käyttöön liittyvillä ulkoisilla ja sisäisillä riskitekijöillä sekä ulkoisilla ja sisäisillä suojaavilla tekijöillä on vaikutusta nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyteen sekä hyvinvointiin. Näitä ovat mm. koulumenestys, ystävyyssuhteet, itsetunto, yksinäisyyden kokeminen, ulkopuolisuuden tunne jne. Näillä tekijöillä on tutkimuksen mukaan yhteys runsaaseen ruutuaikaan tai pelaamiseen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuorten ja nuorten aikuisten kanssa tehtävässä mielenterveystyössä sekä aiheeseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä tiedon ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kerätä yhteen ja analysoida laadullisin menetelmin viimeisintä tutkimustietoa aiheesta. Tutkimuksen tietoperusta koostuu mielenterveyden määrittelystä ja nuorten mobiililaitteiden käytön positiivisista sekä negatiivisista vaikutuksista mielenterveyteen. Tiedonhaku suoritettiin seuraavista tietokannoista: Arto, Core, Elektra, Melinda, Finna, Ebsco, Elsevier, Eric sekä Google Scholar. Haut tehtiin aikavälillä 10. - 11.6.2019. Haku tuotti yhteensä 3727 viitettä, joista lopulliseen tutkimukseen valikoitui kuusi (6) tutkimusta. Valikoituneet tutkimukset analysoitiin teorialähtöisen sisältöanalyysin menetelmin. Tutkimusaineisto jäsenneltiin mielenterveyttä vahvistaviin, heikentäviin ja ristiriitaisiin tekijöihin sekä näiden ylä- ja alaluokkiin. Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten ja nuorten aikuisten mobiililaitteiden käytössä voidaan nähdä sekä mielenterveyttä vahvistavia että heikentäviä tekijöitä. Vahvistavien ja heikentävien tekijöiden lisäksi aineistosta nousi esiin myös ristiriitaisia tekijöitä, tutkimustuloksia, jotka olivat tulkittavissa molempiin suuntiin.
Tuloksista voidaan päätellä, että mobiililaitteen käyttöön liittyvillä ulkoisilla ja sisäisillä riskitekijöillä sekä ulkoisilla ja sisäisillä suojaavilla tekijöillä on vaikutusta nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyteen sekä hyvinvointiin. Näitä ovat mm. koulumenestys, ystävyyssuhteet, itsetunto, yksinäisyyden kokeminen, ulkopuolisuuden tunne jne. Näillä tekijöillä on tutkimuksen mukaan yhteys runsaaseen ruutuaikaan tai pelaamiseen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuorten ja nuorten aikuisten kanssa tehtävässä mielenterveystyössä sekä aiheeseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä tiedon ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.