Tyypin 2 diabetesta sairastavien kokemuksia elintapaohjauksesta
Joensuu, Jenna; Juvonen, Johanna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155083
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabetesta sairastavien kokemuksia saamastaan elintapaohjauksesta. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa elintapaohjauksen laadusta sekä parantaa ohjauksen laatua kerätyn aineiston perusteella. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa hoitotyön ammattilaisille ja opiskelijoille. Onnistuneella ohjauksella voidaan saada aikaiseksi merkittäviä terveyshyötyjä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitu 12 artikkelia. Artikkelit haettiin tieteellisistä tietokannoista ja ne analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Artikkeleiden laadun varmistamiseksi niille asetettiin tietyt kriteerit, joiden avulla ne valittiin tähän työhön.
Työn tulokset jaettiin kolmeen pääluokkaan, joita olivat: ohjattavien tarpeet, elintapaohjaus ja ohjattavien elämänhallinta. Tulosten mukaan osallistujia motivoi oman edistymisen näkeminen, saatu palaute sekä toimintasuunnittelu. Ohjauksen pituudella koettiin olevan vaikutusta positiivisesti elämäntapamuutokseen. Lisäksi vertaisilla ja ammattihenkilöillä oli suuri rooli ohjattavien muutoksen tukemisessa. Ohjauksen laatuun vaikutti ammattihenkilön ja ohjattavan välinen vastavuoroinen kommunikointi. Tuloksissa ilmeni, että ohjattavilla on tarve saada tietoa sairaudesta ja ohjauksella saatiin aikaiseksi muutoksia elintavoissa.
Tämän opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä terveydenhuollon ammattilaisten parissa, jotka työskentelevät tyypin 2 diabeetikoiden parissa. Tässä työssä nousi esille neljä erilaista ohjausmenetelmää, joita olivat: yksilöohjaus, ryhmäohjaus, verkko-ohjaus sekä erilaiset terveyssovellukset. Jatkotyöskentelyehdotus ohjauksen laadun parantamiseksi on perehtyä yksittäisiin ohjausmenetelmiin ja tyypin 2 diabeetikoiden kokemuksiin käytetyistä menetelmistä. Näin ohjauksen laatua pystytään parantamaan yksittäisten menetelmien pohjalta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitu 12 artikkelia. Artikkelit haettiin tieteellisistä tietokannoista ja ne analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Artikkeleiden laadun varmistamiseksi niille asetettiin tietyt kriteerit, joiden avulla ne valittiin tähän työhön.
Työn tulokset jaettiin kolmeen pääluokkaan, joita olivat: ohjattavien tarpeet, elintapaohjaus ja ohjattavien elämänhallinta. Tulosten mukaan osallistujia motivoi oman edistymisen näkeminen, saatu palaute sekä toimintasuunnittelu. Ohjauksen pituudella koettiin olevan vaikutusta positiivisesti elämäntapamuutokseen. Lisäksi vertaisilla ja ammattihenkilöillä oli suuri rooli ohjattavien muutoksen tukemisessa. Ohjauksen laatuun vaikutti ammattihenkilön ja ohjattavan välinen vastavuoroinen kommunikointi. Tuloksissa ilmeni, että ohjattavilla on tarve saada tietoa sairaudesta ja ohjauksella saatiin aikaiseksi muutoksia elintavoissa.
Tämän opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä terveydenhuollon ammattilaisten parissa, jotka työskentelevät tyypin 2 diabeetikoiden parissa. Tässä työssä nousi esille neljä erilaista ohjausmenetelmää, joita olivat: yksilöohjaus, ryhmäohjaus, verkko-ohjaus sekä erilaiset terveyssovellukset. Jatkotyöskentelyehdotus ohjauksen laadun parantamiseksi on perehtyä yksittäisiin ohjausmenetelmiin ja tyypin 2 diabeetikoiden kokemuksiin käytetyistä menetelmistä. Näin ohjauksen laatua pystytään parantamaan yksittäisten menetelmien pohjalta.