Pohjois-Karjalan kulttuuritieto 2020 – maakunnan kulttuuri tilastojen valossa
Laukkanen, Harri (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004175241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004175241
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Pohjois-Karjalan maakunnan kulttuurialaa. Työn tavoitteena on koota ja analysoida tilastolähteistä löytyvää kulttuuritietoa, tarjota tieto aluekehityksen käyttöön sekä valita kulttuuritiedon seurantaan maakunnassa sopivat indikaattorit.
Työn tilaajana toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka on maakunnallinen aluekehitysviranomainen. Maakuntaliitoille kuuluu myös alueen kulttuurialaan liittyviä tehtäviä.
Työn keskeisenä viitekehyksenä ja taustana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2018 – 2020 toteutettu Kulttuurin aluetieto -projekti ja työ noudattelee suurelta osin hankkeessa luotua rakennetta. Merkittävä osa työn aineistosta on saatu ministeriön hankkeessa kerätystä tilastoaineistosta. Tietoa on täydennetty paikallisesti kerätyllä tilastotiedolla sekä maakunnan kulttuuri- ja identiteettityöryhmän työpajoissa tehdyllä työllä.
Tutkimuksessa kulttuuria lähestytään ensisijaisesti hyötyanalyysin näkökulmasta. Lähtökohtana on pidetty tilaajan omaksumaa instrumentaalista näkökulmaa kulttuurialaan. Kulttuuri nähdään yhtenä yhteiskunnan osa-alueena, jolla on oma roolinsa ja tehtävänsä – ja jota voidaan poliittisin keinoin ohjata.
Työn keskeinen tutkimuskysymys on selvittää, miltä Pohjois-Karjalan kulttuurialan kokonaiskuva näyttää tilastollisen tiedon valossa. Keskeisinä menetelminä käytetään yksinkertaisia tilastollisen analyysin menetelmiä, joita on täydennetty laadullisilla työpajatyöskentelyjen aineistoilla.
Työn keskeinen tulos on ajantasainen kuva maakunnan kulttuurikentästä sekä indikaattorityökalu, jolla sen kehitystä voidaan jatkossa seurata. Tilastojen mukaan Pohjois-Karjalan kulttuurialan julkinen rahoitus on ollut viime vuosina melko vakaata, luovan talouden yritykset ovat kasvaneet, mutta alan työllisyys on hiukan laskenut. Kulttuuripalveluista kirjastot ovat valtakunnan tasoa korkeammalla, muut mitatut palvelut lähellä valtakunnan keskiarvoa. Maakunnan kulttuurialan koulutuspaikat ovat pudonneet 2010-luvun aikana puoleen.
Tietoja voidaan käyttää maakunnan kulttuurialan aluekehitystä suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Työn tilaajana toimi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka on maakunnallinen aluekehitysviranomainen. Maakuntaliitoille kuuluu myös alueen kulttuurialaan liittyviä tehtäviä.
Työn keskeisenä viitekehyksenä ja taustana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2018 – 2020 toteutettu Kulttuurin aluetieto -projekti ja työ noudattelee suurelta osin hankkeessa luotua rakennetta. Merkittävä osa työn aineistosta on saatu ministeriön hankkeessa kerätystä tilastoaineistosta. Tietoa on täydennetty paikallisesti kerätyllä tilastotiedolla sekä maakunnan kulttuuri- ja identiteettityöryhmän työpajoissa tehdyllä työllä.
Tutkimuksessa kulttuuria lähestytään ensisijaisesti hyötyanalyysin näkökulmasta. Lähtökohtana on pidetty tilaajan omaksumaa instrumentaalista näkökulmaa kulttuurialaan. Kulttuuri nähdään yhtenä yhteiskunnan osa-alueena, jolla on oma roolinsa ja tehtävänsä – ja jota voidaan poliittisin keinoin ohjata.
Työn keskeinen tutkimuskysymys on selvittää, miltä Pohjois-Karjalan kulttuurialan kokonaiskuva näyttää tilastollisen tiedon valossa. Keskeisinä menetelminä käytetään yksinkertaisia tilastollisen analyysin menetelmiä, joita on täydennetty laadullisilla työpajatyöskentelyjen aineistoilla.
Työn keskeinen tulos on ajantasainen kuva maakunnan kulttuurikentästä sekä indikaattorityökalu, jolla sen kehitystä voidaan jatkossa seurata. Tilastojen mukaan Pohjois-Karjalan kulttuurialan julkinen rahoitus on ollut viime vuosina melko vakaata, luovan talouden yritykset ovat kasvaneet, mutta alan työllisyys on hiukan laskenut. Kulttuuripalveluista kirjastot ovat valtakunnan tasoa korkeammalla, muut mitatut palvelut lähellä valtakunnan keskiarvoa. Maakunnan kulttuurialan koulutuspaikat ovat pudonneet 2010-luvun aikana puoleen.
Tietoja voidaan käyttää maakunnan kulttuurialan aluekehitystä suunniteltaessa ja toteutettaessa.