Massojen hallintasuunnitelma: Savilahti-hanke
Metsävainio, Mikko (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004175276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004175276
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin suunniteltujen ja toteutuneiden massojen määriä. Lisäksi tutkittiin toteutuneiden massojen käyttöä sekä niiden seurantaa suuressa projektissa. Maanrakennustöiden massojen hallintaa tarkasteltiin yleisimpien käytettävien maa-ainesten ja niiden geoteknisten ominaisuuksien osalta. Työssä tarkasteltiin myös yleisimpien maa-ainesten sekä kalliosta saatavan kiviaineksen käytettävyyttä sekä niiden tilavuuskertoimia. Tutkimusmateriaalina käytettiin tilaajalta saatua lähtöaineistoa, kirjallisuutta, sekä työmaalta saatuja havaintoja.
Työn esimerkkikohteessa, Kuopion Savilahdessa (Sarastuskaari), vuosina 2019 - 2020 ylijäämämassamäärät olivat varsin suuria. Pitkiä kuljetusmatkoja hallittiin pengertämällä lähellä sijaitseva ranta virkistysalueeksi. Työssä tutkittiin suunniteltujen ja toteutuneiden massavirtojen toteutumista kohteessa sekä niiden vaikutusta urakkaan. Lisäksi vertailtiin massojen kuljetuskustannuksia. Savilahdessa Mestarille kuuluvilla alueilla tien rakennekerroksiin käytettiin uusiomateriaalina betonimursketta (BeM). Tämän käyttöä myös tarkasteltiin opinnäytetyössä. Uusiomateriaali saatiin valmistajalta työmaalle toimitettuna. Kustannuksiltaan BEM on edullinen ja samalla ekologinen teko, ehtyviä luonnonvaroja säästäen. Työssä perehdyttiin myös betonimurskeen laatuominaisuuksiin, käytettävyyteen ja toimivuuteen tierakenteen materiaalina.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että maamassojen kuljetus ja pengertäminen lähialueelle oli edullisempaa kuin kuljettaminen maankaatopaikalle. Alueen pengertäminen edellytti luvittamista ja lisäsi rakentamiskustannuksia. Kuitenkin ylijäävien massamäärien ollessa näin suuria, tämä ratkaisu oli taloudellisesti kannattavampi. Työn tuloksista nähdään, kuinka paljon säästöä kuljetuskustannuksiin saatiin. Lisäksi betonimurskeen käyttö tienrakennekerroksena on edullista ja samalla ekologinen teko, jonka avulla säästetään ehtyviä luonnonvaroja.
Työn esimerkkikohteessa, Kuopion Savilahdessa (Sarastuskaari), vuosina 2019 - 2020 ylijäämämassamäärät olivat varsin suuria. Pitkiä kuljetusmatkoja hallittiin pengertämällä lähellä sijaitseva ranta virkistysalueeksi. Työssä tutkittiin suunniteltujen ja toteutuneiden massavirtojen toteutumista kohteessa sekä niiden vaikutusta urakkaan. Lisäksi vertailtiin massojen kuljetuskustannuksia. Savilahdessa Mestarille kuuluvilla alueilla tien rakennekerroksiin käytettiin uusiomateriaalina betonimursketta (BeM). Tämän käyttöä myös tarkasteltiin opinnäytetyössä. Uusiomateriaali saatiin valmistajalta työmaalle toimitettuna. Kustannuksiltaan BEM on edullinen ja samalla ekologinen teko, ehtyviä luonnonvaroja säästäen. Työssä perehdyttiin myös betonimurskeen laatuominaisuuksiin, käytettävyyteen ja toimivuuteen tierakenteen materiaalina.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että maamassojen kuljetus ja pengertäminen lähialueelle oli edullisempaa kuin kuljettaminen maankaatopaikalle. Alueen pengertäminen edellytti luvittamista ja lisäsi rakentamiskustannuksia. Kuitenkin ylijäävien massamäärien ollessa näin suuria, tämä ratkaisu oli taloudellisesti kannattavampi. Työn tuloksista nähdään, kuinka paljon säästöä kuljetuskustannuksiin saatiin. Lisäksi betonimurskeen käyttö tienrakennekerroksena on edullista ja samalla ekologinen teko, jonka avulla säästetään ehtyviä luonnonvaroja.