Asiakastyytyväisyyden johtaminen : Palveluntarjoajan näkökulma
Alasaarela, Jukka (2011)
Alasaarela, Jukka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011092013139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011092013139
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin 16 urheiluseuran sisäistä ja ulkoista tilaa Itä-Suomessa ja Kainuussa. Tutkimuksen tuloksena saatiin käytännönläheisiä kehitysehdotuksia urheiluseuroille. Tutkimus on osa EU/ESR - ohjelmasta rahoitettua LIKE - hanketta. LIKE – hankkeen kokonaisbudjetti on vajaa 2 miljoonaa euroa, mistä EU rahoittaa 1,5 miljoonaa euroa.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Kyselyissä käytettiin ZEF – kyselyohjelmistoa. Kutsut kyselyihin lähetettiin sähköpostitse. Tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2011. Tutkimuksen teoreettisessa osassa perehdyttiin palveluun ja sen laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Palveluodotukset ja niiden hallinta ovat tärkeässä roolissa palvelukokemuksen onnistumisen kannalta. Palveluntarjoaja pyrkii saavuttamaan optimaalisen asiakastyytyväisyystason. Asiakassuhteiden johtaminen on kokonaisuuden hallintaa, jossa luodaan puitteet onnistuneelle palvelukokemukselle.
Sisäiseen kyselyyn vastasivat urheiluseurojen johtokunnat ja työntekijät. Ulkoinen näkökulma selvitettiin urheiluseurojen asiakkailta. Asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin 315 asiakkaalle, johon vastasi 126 (40 %). Seurojen sisäinen kysely lähetettiin kaikille 16 työntekijälle ja 158 johtokunnan jäsenelle. Työntekijöistä kyselyyn vastasi 13 (81 %) ja johtokuntien jäsenistä 62 (39 %). Ulkoisen tutkimuksen perusteella suurin osa urheiluseurojen asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun kokonaisuutena. Eri osa-alueilla löytyy kuitenkin kehittämisenvaraa. Tiedotus ja kotisivujen informaalisuus näyttävät olevan keskeisimpiä kehittämiskohteita. Sisäinen tutkimus osoitti liikunnan kehittämishankkeen parantaneen seurojen palvelutarjontaa. Liiketoimintasuunnitelma ei ole selkeyttänyt seurojen toimintaa halutulla tavalla. Urheiluseurat tarvitsevat enemmän myynti- ja markkinointiosaamista.
Tutkimuksen kokonaisuutta tarkastellessa urheiluseurojen toiminnassa on tehty paljon oikeita asioita asiakastyytyväisyyden johtamisen näkökulmasta. Paljon on kuitenkin vielä kehitettävää. Suunta on oikea.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Kyselyissä käytettiin ZEF – kyselyohjelmistoa. Kutsut kyselyihin lähetettiin sähköpostitse. Tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2011. Tutkimuksen teoreettisessa osassa perehdyttiin palveluun ja sen laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Palveluodotukset ja niiden hallinta ovat tärkeässä roolissa palvelukokemuksen onnistumisen kannalta. Palveluntarjoaja pyrkii saavuttamaan optimaalisen asiakastyytyväisyystason. Asiakassuhteiden johtaminen on kokonaisuuden hallintaa, jossa luodaan puitteet onnistuneelle palvelukokemukselle.
Sisäiseen kyselyyn vastasivat urheiluseurojen johtokunnat ja työntekijät. Ulkoinen näkökulma selvitettiin urheiluseurojen asiakkailta. Asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin 315 asiakkaalle, johon vastasi 126 (40 %). Seurojen sisäinen kysely lähetettiin kaikille 16 työntekijälle ja 158 johtokunnan jäsenelle. Työntekijöistä kyselyyn vastasi 13 (81 %) ja johtokuntien jäsenistä 62 (39 %). Ulkoisen tutkimuksen perusteella suurin osa urheiluseurojen asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun kokonaisuutena. Eri osa-alueilla löytyy kuitenkin kehittämisenvaraa. Tiedotus ja kotisivujen informaalisuus näyttävät olevan keskeisimpiä kehittämiskohteita. Sisäinen tutkimus osoitti liikunnan kehittämishankkeen parantaneen seurojen palvelutarjontaa. Liiketoimintasuunnitelma ei ole selkeyttänyt seurojen toimintaa halutulla tavalla. Urheiluseurat tarvitsevat enemmän myynti- ja markkinointiosaamista.
Tutkimuksen kokonaisuutta tarkastellessa urheiluseurojen toiminnassa on tehty paljon oikeita asioita asiakastyytyväisyyden johtamisen näkökulmasta. Paljon on kuitenkin vielä kehitettävää. Suunta on oikea.