SHQS-laatujärjestelmän käyttöönottoprosessi sosiaalityö ja perhepalvelut-tulosalueella
Gullman, Teemu (2020)
Gullman, Teemu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004195341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004195341
Tiivistelmä
Palvelun laadun kehittämisellä varmistetaan se, että asiakas saa juuri sellaista ja sen tasoista palvelua kuin odottaa. Laadunhallinnalla varmistetaan, että palvelu pysyy tasalaatuisena, ja että laatua kehitetään jatkuvasti paremmaksi. Laadunhallinnan menetelmänä käytetään laatujärjestelmiä, joita on kehitetty useita erilaisten organisaatioiden tarpeisiin. Tämä tutkimus kohdentui Vaasan kaupungin sosiaalityö ja perhepalvelut -tulosalueen SHQS-laatujärjestelmän käyttöönottoprosessiin. Tarkoituksena oli kuvailla vuosien 2018 ja 2019 aikana tapahtunutta SHQS-laatujärjestelmän käyttöönottoa Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa, sosiaalityö ja perhepalvelut -tulosalueella.
Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: kyselytutkimuksena (n=99), joka oli suunnattu koko tulosalueen henkilöstölle ja haastattelututkimuksena (n=4), joka oli suunnattu tulosalueen eri yksiköiden laatuvastaaville. Kyselyllä kerätty aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelman avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kyselyssä havaittiin, että henkilöstön osaaminen laadunhallinnassa oli hyvällä tasolla. Vastaajista 93,9% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he tietävät mitä laatutyö tarkoittaa. Laatujärjestelmän käyttöönottoon liittyvä ensimmäisen itsearviointi koettiin kuormittavaksi, mutta laatujärjestelmän käyttöönoton mukanaan tuomat hyödyt nähtiin kuitenkin tärkeinä. Vastaajista 75,4% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että laatujärjestelmän käyttöönotto oli hyödyllistä. Tutkimuksen haastatteluosassa havaittiin, että laatutyö ja laadun kehittäminen koetiin usein irralliseksi omasta työstä. Positiivisen suhtautumisen aikaansaamiseksi havaittiin tärkeäksi sitoa laadun kehittäminen henkilökunnan käytännön työhön. Laatuvastaavien ja kehittämissuunnittelijan panos laatujärjestelmän käyttöönotossa koettiin merkittäväksi.
Tutkimuksen johtopäätöksinä mainitaan, että henkilöstöllä oli tässä tutkimuksessa pääosin hyvät tiedot laadunhallinnasta ja SHQS-laatujärjestelmästä, ja että kehittämistyön sitominen henkilökunnan käytännön työhön helpottaa henkilökunnan laatujärjestelmän merkityksen ymmärtämistä.
Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: kyselytutkimuksena (n=99), joka oli suunnattu koko tulosalueen henkilöstölle ja haastattelututkimuksena (n=4), joka oli suunnattu tulosalueen eri yksiköiden laatuvastaaville. Kyselyllä kerätty aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelman avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kyselyssä havaittiin, että henkilöstön osaaminen laadunhallinnassa oli hyvällä tasolla. Vastaajista 93,9% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he tietävät mitä laatutyö tarkoittaa. Laatujärjestelmän käyttöönottoon liittyvä ensimmäisen itsearviointi koettiin kuormittavaksi, mutta laatujärjestelmän käyttöönoton mukanaan tuomat hyödyt nähtiin kuitenkin tärkeinä. Vastaajista 75,4% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että laatujärjestelmän käyttöönotto oli hyödyllistä. Tutkimuksen haastatteluosassa havaittiin, että laatutyö ja laadun kehittäminen koetiin usein irralliseksi omasta työstä. Positiivisen suhtautumisen aikaansaamiseksi havaittiin tärkeäksi sitoa laadun kehittäminen henkilökunnan käytännön työhön. Laatuvastaavien ja kehittämissuunnittelijan panos laatujärjestelmän käyttöönotossa koettiin merkittäväksi.
Tutkimuksen johtopäätöksinä mainitaan, että henkilöstöllä oli tässä tutkimuksessa pääosin hyvät tiedot laadunhallinnasta ja SHQS-laatujärjestelmästä, ja että kehittämistyön sitominen henkilökunnan käytännön työhön helpottaa henkilökunnan laatujärjestelmän merkityksen ymmärtämistä.