Ganbatte & lykkyä tykö: Sisäisen motivaation kokemus suomalaisessa ja japanilaisessa kulttuurissa
Tuokko, Ilkka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225579
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua sisäisestä motivaatiosta tehtyyn tutkimukseen sekä selvittää, miten tämä ilmenee henkilön omassa elämässä. Vertailumaina opinnäytetyössä käytettiin Suomea ja Japania. Ulkoista motivaatiota ei käsitelty tämän työn puitteissa ollenkaan.
Viitekehys muodostui suurimmaksi osaksi Edward Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuusteoriasta, jota myös Frank Martela oli laajentanut omilla tutkimuksillaan. Lisäksi tutustuttiin itseohjautuvuuden ja itseorganisoitumisen käsitteisiin. Muita sisäiseen motivaatioon vaikuttavia näkökulmia olivat muun muassa käsitykset tahdonvoimasta, flow-kokemuksesta, kutsumuksesta sekä olemassaolosta.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista menetelmää ja aineisto koostui kuudesta haastattelusta. Yksi haastatteluista tehtiin teemahaastatteluna ja loput viisi lomakehaastatteluina. Aineisto käsitteli puoliksi suomalaista ja puoliksi japanilaista kulttuuria. Suomea ja Japania verrattiin myös Geert Hofsteden määrittelemällä kuudella kansallisella ulottuvuudella, ja kerättyä aineistoa peilattiin näihin ulottuvuuksiin.
Viitekehys muodostui suurimmaksi osaksi Edward Decin ja Richard Ryanin itseohjautuvuusteoriasta, jota myös Frank Martela oli laajentanut omilla tutkimuksillaan. Lisäksi tutustuttiin itseohjautuvuuden ja itseorganisoitumisen käsitteisiin. Muita sisäiseen motivaatioon vaikuttavia näkökulmia olivat muun muassa käsitykset tahdonvoimasta, flow-kokemuksesta, kutsumuksesta sekä olemassaolosta.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista menetelmää ja aineisto koostui kuudesta haastattelusta. Yksi haastatteluista tehtiin teemahaastatteluna ja loput viisi lomakehaastatteluina. Aineisto käsitteli puoliksi suomalaista ja puoliksi japanilaista kulttuuria. Suomea ja Japania verrattiin myös Geert Hofsteden määrittelemällä kuudella kansallisella ulottuvuudella, ja kerättyä aineistoa peilattiin näihin ulottuvuuksiin.