Hätäveriprotokolla : Toimintaohje Kainuun ensihoitoon
Pautola, Tuomo; Pöntiö, Satu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225659
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli hätäveriprotokolla Kainuun ensihoidossa. Alueellamme on ollut käytössä protokolla hätäverien viemiseksi ensihoitotehtäville jo aiemmin, mutta se kaipasi päivittämistä Kajaanin uuden sairaalan valmistuessa ja verikeskuksen muuttaessa kauemmaksi ensihoidon tiloista. Lisäksi uusi protokolla tulee osaksi laatukäsikirjaa. Toimeksiantajana työssämme oli Kainuun ensihoitokeskus ja vastuulääkäri Marko Hoikka.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Kainuun soten ensihoidolle työkalu hätäverta tarvitsevien potilaiden tunnistamiseen ja hoitamiseen. Tavoitteena on parantaa merkittävästi massiivisesti vuotavien potilaiden selviytymismahdollisuuksia Kainuun pitkillä etäisyyksillä, koska tutkitusti vammapotilaiden toiseksi yleisin kuolinsyy on massiivinen verenvuoto.
Opinnäytetyötämme varten kävimme läpi useita artikkeleita ja tutkimuksia massiivisesti vuotavien vammapotilaiden selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi perehdyimme muihin potilasryhmiin, joita uhkaa massiivinen verenvuoto. Potilaiden selviytymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada verituotteitä kentälle annettavaksi jo alkuvaiheessa ennen sairaalaan tuloa. Pelkkien kirkkaiden nesteiden antaminen saattaa vain pahentaa potilaan tilaa ja vähentää jo muutoinkin vähäisiksi käyneitä hyytymistekijöitä.
Kainuun soten ensihoidolle on hankittu oma kuljetuslaatikko verituotteiden ensihoitotehtäville viemistä varten. Tämä laatikko sisältää punasoluja, kuivaplasmaa, fibrinogeeniä sekä kalsiumglukonaattia, verenlämmittimen ja verensiirtoletkustot. Kuljetuslaatikkoa säilytetään Kajaanissa ensihoitokeskuksen hallitiloissa, josta se voidaan ohjeen mukaisesti ottaa mukaan ensihoitotehtävälle.
Hätäveriohje on jo otettu käyttöön ja muutamia kertoja hätäveret ovat jo lähteneet ensihoitoyksikön mukaan tehtävälle. Ensihoidon vastuulääkärillä on oikeus muuttaa ohjetta tarpeen mukaan. Kentällä toimiville ensihoitajille voisi pitää koulutusta vuotavien potilaiden tunnistamisesta. Tällöin myös ne vuotavat potilaat, joiden esitiedoissa ei ole merkkejä vuodosta, saisivat hätäverta kentälle nopeammin. Vastuussa potilaiden tunnistamisesta on kuitenkin potilaan ensimmäisenä kohdannut ensihoitoyksikkö. Jatkoa ajatellen olisi toivottavaa saada ja antaa palautetta ohjeen toimivuudesta käytännössä. Palautteen perusteella ohjetta on mahdollista muuttaa paremmin tarpeita vastaavaksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Kainuun soten ensihoidolle työkalu hätäverta tarvitsevien potilaiden tunnistamiseen ja hoitamiseen. Tavoitteena on parantaa merkittävästi massiivisesti vuotavien potilaiden selviytymismahdollisuuksia Kainuun pitkillä etäisyyksillä, koska tutkitusti vammapotilaiden toiseksi yleisin kuolinsyy on massiivinen verenvuoto.
Opinnäytetyötämme varten kävimme läpi useita artikkeleita ja tutkimuksia massiivisesti vuotavien vammapotilaiden selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi perehdyimme muihin potilasryhmiin, joita uhkaa massiivinen verenvuoto. Potilaiden selviytymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada verituotteitä kentälle annettavaksi jo alkuvaiheessa ennen sairaalaan tuloa. Pelkkien kirkkaiden nesteiden antaminen saattaa vain pahentaa potilaan tilaa ja vähentää jo muutoinkin vähäisiksi käyneitä hyytymistekijöitä.
Kainuun soten ensihoidolle on hankittu oma kuljetuslaatikko verituotteiden ensihoitotehtäville viemistä varten. Tämä laatikko sisältää punasoluja, kuivaplasmaa, fibrinogeeniä sekä kalsiumglukonaattia, verenlämmittimen ja verensiirtoletkustot. Kuljetuslaatikkoa säilytetään Kajaanissa ensihoitokeskuksen hallitiloissa, josta se voidaan ohjeen mukaisesti ottaa mukaan ensihoitotehtävälle.
Hätäveriohje on jo otettu käyttöön ja muutamia kertoja hätäveret ovat jo lähteneet ensihoitoyksikön mukaan tehtävälle. Ensihoidon vastuulääkärillä on oikeus muuttaa ohjetta tarpeen mukaan. Kentällä toimiville ensihoitajille voisi pitää koulutusta vuotavien potilaiden tunnistamisesta. Tällöin myös ne vuotavat potilaat, joiden esitiedoissa ei ole merkkejä vuodosta, saisivat hätäverta kentälle nopeammin. Vastuussa potilaiden tunnistamisesta on kuitenkin potilaan ensimmäisenä kohdannut ensihoitoyksikkö. Jatkoa ajatellen olisi toivottavaa saada ja antaa palautetta ohjeen toimivuudesta käytännössä. Palautteen perusteella ohjetta on mahdollista muuttaa paremmin tarpeita vastaavaksi.