Kuuman ketjun syysistutusten onnistuminen Kuhmossa
Mattila, Sampo (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225612
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee kuuman ketjun syysistutusten onnistumista Kuhmossa. Kuuman ketjun syysistutus tarkoittaa istuttamista samana vuonna tehdylle maanmuokkausjäljelle. Normaalisti istutus tapahtuu edellisvuonna tehdylle maanmuokkausjäljelle, jolloin maanmuokkauksen ja istutuksen välisen talven lumi tiivistää muokattua maata. Tutkimuksen toimeksiantaja on Metsähallitus Metsätalous Oy.
Kuuman ketjun syysistutuksella pyritään mahdollisimman tehokkaaseen metsänuudistamiseen. Kuuman ketjun uudistamisesta ei ole saatavilla juurikaan tietoa. Tästä syystä ei tiedetä, mitä asioita kuuman ketjun uudistamisessa on huomioitava ja onko kuuman ketjun uudistaminen ylipäätään kannattavaa metsänuudistamisen näkökulmasta.
Tutkimuksessa pyrin selvittämään, kuinka kuuman ketjun syysistutus Kuhmossa on yleisesti onnistunut. Toisena tutkimusongelmana on, mitkä tekijät ovat voineet vaikuttaa kuuman ketjun syysistutusten yleiseen onnistumiseen. Näihin tutkimusongelmiin pyrin löytämään vastaukset vertaamalla kuuman ketjun syysistutusta perinteiseen syysistutukseen. Tutkimus on toteutettu määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin.
Käytin tutkimusyksikkönä ympyräkoealaa, joita mittasin tutkimuslohkoilta kaikkiaan 424 kappaletta. Kunkin ympyräkoealan säde oli 5,64 metriä. Laskin ympyräkoealoilta istutettujen ja kuolleiden taimien lukumäärät sekä määritin istutetun puulajin, vallitsevan maalajin ja käytetyn maanmuokkaustyypin. Selvitin myöhemmin tutkimuslohkojen tarkat istutus- ja maanmuokkausajankohdat.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuuman ketjun syysistutus on onnistunut Kuhmossa erinomaisesti. Kaikkien tutkimusaineistojen välillä verrattujen muuttujien väliset erot ovat pieniä eikä niiden vaikutuksia kuuman ketjun syysistutusten onnistumiseen voida pitää varmana.
Kuuman ketjun syysistutuksella pyritään mahdollisimman tehokkaaseen metsänuudistamiseen. Kuuman ketjun uudistamisesta ei ole saatavilla juurikaan tietoa. Tästä syystä ei tiedetä, mitä asioita kuuman ketjun uudistamisessa on huomioitava ja onko kuuman ketjun uudistaminen ylipäätään kannattavaa metsänuudistamisen näkökulmasta.
Tutkimuksessa pyrin selvittämään, kuinka kuuman ketjun syysistutus Kuhmossa on yleisesti onnistunut. Toisena tutkimusongelmana on, mitkä tekijät ovat voineet vaikuttaa kuuman ketjun syysistutusten yleiseen onnistumiseen. Näihin tutkimusongelmiin pyrin löytämään vastaukset vertaamalla kuuman ketjun syysistutusta perinteiseen syysistutukseen. Tutkimus on toteutettu määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin.
Käytin tutkimusyksikkönä ympyräkoealaa, joita mittasin tutkimuslohkoilta kaikkiaan 424 kappaletta. Kunkin ympyräkoealan säde oli 5,64 metriä. Laskin ympyräkoealoilta istutettujen ja kuolleiden taimien lukumäärät sekä määritin istutetun puulajin, vallitsevan maalajin ja käytetyn maanmuokkaustyypin. Selvitin myöhemmin tutkimuslohkojen tarkat istutus- ja maanmuokkausajankohdat.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuuman ketjun syysistutus on onnistunut Kuhmossa erinomaisesti. Kaikkien tutkimusaineistojen välillä verrattujen muuttujien väliset erot ovat pieniä eikä niiden vaikutuksia kuuman ketjun syysistutusten onnistumiseen voida pitää varmana.