PET-muovipullojen hävikin seuranta pullotusprosessissa
Venäläinen, Antti (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004275983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004275983
Tiivistelmä
Yrityksen kannalta pakkausmateriaalihävikkiin pitäisi puuttua mahdollisimman tehokkaasti. Hävikin pienentäminen lisää yrityksen tuottavuutta ja näin ollen mahdollistaa paremman kilpailukyvyn. Insinöörityöhön aiheen antoi Oy Sinebrychoff Ab & Sinebrychoff Supply Company.
Insinöörityössä tavoitteena oli kerätä tietoa kahden tuotantolinjan PET-muovipullohävikistä ja näiden tulosten perusteella tuoda yritykselle tietoon mahdolliset kriittiset pisteet joissa syntyy hävikkiä. Insinöörityössä hävikin syntyyn keskityttiin preformien kaatamisesta puhalluskoneeseen ja täyden pullon etiketöinnin välisellä alueella. Työ koski ainoastaan primääripakkausten eli panimo- ja virvoitusjuomapullojen hävikkiä.
Insinöörityössä seurantaan otettiin konesarjat 450 ja 470, koska näiden tuotantolinjojen PET-muovipullohävikkiin ei ollut aiemmin keskitytty. Aluksi seurantaa varten operaattorit keräsivät käsin tuotantolukemat Unscramblereilta, mutta seurantatapaa muutettiin inhimillisten virheiden pienentämiseksi. Seuranta suoritettiin keräämällä vuororaporteista konesarjojen tuotantolukemat kymmenen viikon ajalta. Raporteista saaduista tuloksista luotiin Minitab-ohjelmalla kuvaajat, joiden avulla pystyttiin analysoimaan eri laitteiden aiheuttamat hävikit tuotantolinjoilla.
Tuotantolinjojen kriittisiksi pisteiksi ilmenivät konesarjan 450 Unscrambler, laitteen epävarman toimivuuden takia ja konesarjalta 470 tuotantolinjan täyttökone. Kokonaishylkyprosentti konesarjalla 450 oli seurannan aikana 1,067 % ja konesarjalla 470 hylkyprosentti oli 0,964 %.
Yrityksen on mahdollista hyödyntää tuloksia PET-muovipullohävikin seurannassa myös jatkossa. Insinöörityön tuloksia voidaan pitää vertailukelpoisina myöhemmin tehtävään PET-muovipullohävikin seurantaan. Työtä voidaan jatkaa huoltamalla kohteet, joissa suurinta hävikkiä esiintyi, jonka jälkeen tehdään uusi seuranta.
Insinöörityössä tavoitteena oli kerätä tietoa kahden tuotantolinjan PET-muovipullohävikistä ja näiden tulosten perusteella tuoda yritykselle tietoon mahdolliset kriittiset pisteet joissa syntyy hävikkiä. Insinöörityössä hävikin syntyyn keskityttiin preformien kaatamisesta puhalluskoneeseen ja täyden pullon etiketöinnin välisellä alueella. Työ koski ainoastaan primääripakkausten eli panimo- ja virvoitusjuomapullojen hävikkiä.
Insinöörityössä seurantaan otettiin konesarjat 450 ja 470, koska näiden tuotantolinjojen PET-muovipullohävikkiin ei ollut aiemmin keskitytty. Aluksi seurantaa varten operaattorit keräsivät käsin tuotantolukemat Unscramblereilta, mutta seurantatapaa muutettiin inhimillisten virheiden pienentämiseksi. Seuranta suoritettiin keräämällä vuororaporteista konesarjojen tuotantolukemat kymmenen viikon ajalta. Raporteista saaduista tuloksista luotiin Minitab-ohjelmalla kuvaajat, joiden avulla pystyttiin analysoimaan eri laitteiden aiheuttamat hävikit tuotantolinjoilla.
Tuotantolinjojen kriittisiksi pisteiksi ilmenivät konesarjan 450 Unscrambler, laitteen epävarman toimivuuden takia ja konesarjalta 470 tuotantolinjan täyttökone. Kokonaishylkyprosentti konesarjalla 450 oli seurannan aikana 1,067 % ja konesarjalla 470 hylkyprosentti oli 0,964 %.
Yrityksen on mahdollista hyödyntää tuloksia PET-muovipullohävikin seurannassa myös jatkossa. Insinöörityön tuloksia voidaan pitää vertailukelpoisina myöhemmin tehtävään PET-muovipullohävikin seurantaan. Työtä voidaan jatkaa huoltamalla kohteet, joissa suurinta hävikkiä esiintyi, jonka jälkeen tehdään uusi seuranta.